- - - - - - - - - - - - - - -
Hei eikös se olekki miesten hommaa mennä riidan jälkeen yöksi sohvalle? No, minä toteutan näemmä munaisuuttani täällä olohuoneessa.. : p Onneks meil on ihana sohva. Eikä Villessäkään mitään vikaa ole. Se vaan, että ihan tosissaan se osaa arvostaa mua vaan joskus ja jouluna. Ja saa mut usein tuntemaan oloni tyhmäksi, liioitelluksi ja yliampuvaksi. Mein historialla luulis kaaliin uppoavan että tää joulu on mulle vaikeeta.
Vasta tänä jouluna olen yritäänyt. Yrittänyt unohtaa kaameita muistoja, oikein tosissani. Palkaksi saan herätä huomiseen aamuun ihmisen kanssa, joka ei todellakaan arvosta sitä kuka mä olen.
Eka yöni sohvalla mein suhteen aikana.. Säälittävää. Ei vois paljo huonommin loma enää alkaa. Sitäpaitsi, mikä herrasmies makaa kankut homeessa leveessä ja lämpöisessä sängyssä ja antaa naisensa värjötellä kapealla sohvalla (mut onneks on rahi. Se auttaa nukkumises ku saa vähä lisää leveyttä..) fleecehuovan ja yhen tyynyn kanssa??!
Eipä ole ritareita sitten kaiketi oikeen olemassakaan.
Tänä yönä toivoisin, että olisin vielä nuorempi. Siitä on jo aikaa kun sydän oli tabula rasa, vailla likaa ja epäonnistuneita haavekuvia. Silloin sydän läpätti kun haaveili suudelmasta Leonardo Di Caprion kanssa (oh yes, luit oikein, Titanic oli kova pätkä aikoinaan), ja tiesi jo sillä hetkellä että se on leikkiä, satua. Kun sydän murtui ensimmäisen kerran "suuresta rakkaudesta" (voi, kolmas luokka ja ihanainen Lasse, olin silloin NIIN pihkassa ja luulin kuolevani joka kerta kun edes puhuin hänelle : D ) alkaa tajuamaan pelin nimen - sen, kenellä on oikeasti valtaa tunnepeleissä. Ulkonäkö on luonnollisesti taivaspaikka. Kauniit määrittävät seuransa, sen, ketkä ovat mukana piireissä, ja outoa mutta se on nykyään niin että vain kauniit saavat suhteita. Minun kaltaiseni eivät yltäneet murros/teini-iässä koskaan suhteisiin. Koskaan ei ollut ketään kenen kanssa olisi virallisesti ollut, kulkenut. Siiderihumala ja joku poka ja olet onnellinen limaisesta ja oluen makuisesta suudelmasta, kaikesta huomiosta jonka sinä hetkenä saat. Jälkeenpäin kaikki se itselleen valehtelu särkee sydämen pahemmin kuin menetetty maine tai se tunne, joka tulee kun tiedostat että sinua on hyväksi käytetty. Mä en kaiketi koskaan ollut sellainen joka halusin olla, mystinen, hauska ja erilainen, nainen jonka luonne vetää mielenkiintoisia ihmisiä puoleensa. Voi taivas, mä sain ne jämäpalat jotka jokainen itseään kunnioittava nainen kiersi kaukaa!
Kuusitoistavuotiaana kaikki muuttui, päivälleen kolme vuotta ja kymmenen päivää sitten kun tapasin Villen. Sain elämääni jonkun aidosti välittävän miehen. Mutta ei yhteinen polku ole silti mikään helppo ollut.
Mä olen tehnyt suhdepeleissä virheitä siinä missä jokainen. Tänä yönä en haluaisi olla minä tai en ainakaan suhteessa joka päätyy yksinäiselle sohvalle. Huomenna kaikki on toisin. Luin äsken tämän kirjoituksen ylhäältä alas ja alku oli aika kiukkuisena kirjoitettu. Huoh mikä akka mustakin on tullu.. taidanpa kiivetä sohvannurkkaan ja kiskaista huovan korviin.
- - - - - - - - - - - - - - -
Hyvää yötä kaikille!
[maanikko]