- - - - - - - - - - - - - - - - -
Mikä kaamee aamu, onneks se on ohi ja olen töissä! Heräri soi eka kerran kuudelta, mut en jaksanu kammeta ruhoani ylös sängystä ja siirsin sitä tunnilla. Kiireessä ylös ja vaatteet niskaan ja ruuat kassiin ja ei helvetissä, olin mein parkkiksel ku bussi kiis jo pysäkil. No eiku takas kotiin, ei napannu käyttää varttii pysäkillä istumiseen. Meikkasinkin kotoisasti mein kylppärissä, sen sijaan että olisin töissä ehostautunu. Torstai ja perjantai kuluu muutenkin yksinäni toimistolla, muut on vielä lomilla.
No uusi yritys ja ajoissa pysäkillä. Tosin aika niukin naukin, ihmisil on ilmeisesti tosi usein myös välipäivät vapaana töistä/koulusta ja bussi meni alle vartissa (!) keskustaan ku ei oikeen ollu kulkijoita. Ja näin vielä kasin ruuhkassa, joka oli omalta osaltaan aika säälittävä.. Mutta harhauduin. Bussissa aioin vain kaivaa tottunein elkein bussikortin lompsasta (yyh, onpa joteski irstas sana, lompsa, aika äijjämäinen ilmaisu ; D ) mut mitä vittua, joutusinki kuopsuttelemaan koko kassin ympäri ennenku törmäsin armaaseen matkalipukkeeseeni. Innoissani pomppasin penkistä, ja tipautin LOMPSAn sylistäni lattialle. Siinä noukkiessa sitten.. Gosh.
Matka jatkuu, vieressäni käsilaukku ja pussi täynnä sapuskoja. Voi jumalauta, kuski jarrutti jotenki äkäsemmin ja se pussi vaa lens lattialle. Siinä pärräsin ja keräilin säilytysrasioita. Jotain sinne kassiin pääsi sitten vuotamaan, hanskat haisee hiukan hassulta. Perkele.
Toimistolla olin niin onnellinen ettei mitään ollu lentäny mihinkään enää loppumatkasta (n. 30 metrin matka pysäkiltä ala-ovelle) että hyvä etten ääneen vihellelly..
*räms-kops-oho-voi-vittu*
- - - - - - - - - - - - - - - - -
Kömpelö paiskoja
[maanikko]