IRC-Galleria

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eilen oli aika hauskaa. Kaikki meni niin päin persettä alkaen työpäivän jälkeisestä kaupassa käymisestä. Enköhän joutunut juoksemaan kohta takaisin, on se vain outoa että kalakeitto ei valmistu ilman perunaa ja porkkanaa. Sitten riitelin Villen kanssa puhelimessa ja pian alkoikin sattua rintakehään ja kylkiin. Ei siinä mtn muuta kun äidin suosituksesta päivystykseen.

Homot bussivuorot. Oikeesti, lähdin 20:30 kotoa ja olin vasta hiukan vajaa kymmenen päivystysasemalla. Ihanaa että tiesin, miten kovasti mun olis pitänyt tehdä töitä mutta olin väsynyt ja mua pelotti taas (toinen yö yksin) kun tuntui että keuhkot on tulessa. Niinpä istuin päivystyksessä vajaa 22 - hiukan jälkeen 3 aamuyöhön. Jouduin ottaa taxin mikä oli tuha euroo (~17 €) koska mikään bussi ei enää liikennöinyt siihen aikaan. Kiwa.

Mutta päivystyksestä sain uudet antibiootit mykoplasmaan ja lähetteen verikokeisiin ja keuhkokuvaan. Tänä aamuna menin, kiva et sain nukkuu joku 3 tuntii ennenku kello soi. Illalla ku odotin lääkärille pääsyä en ees nuokkunu. En meinannu haluta nousta lainkaan. Mutta oli pakko et pääsee kaheksaksi Hatanpäälle (labra ja kuvantamo aukeaa silloin). Ja siellä oottiki toine ihana ylläri. Myöhästyin tunnin töistä koska sinne oli kertynyt ihan pimeet jonot labraan (siellä oli henkilöstövaje - kuulin jonku eläkeläispariskunnan sanovan et ei koskaan ole näin paljon ihmisiä aamuisin) ja joutusin venailee joku puoltoistatuntii. Lopulta, röntgenien jälkeen pääsin töihin, melkein tunnin myöhässä.

Ja sain lääkärille soittoajan (hah, se soittaa mulle, lukekaapas se palveluksi) huomiselle. Niin saa kuulla mikä kuppa siellä keuhkoissa vipeltää. Olen tänään paremmalla tuulella kuin eilen. Ville on (ehkä) tulossa tänään kotiin. Harmi vain että töitä riittää viikonloppuun saakka. Ja viikonloppuna vasta painetaankin. Onneksi työkaverini auttaa kalenteriosuuden taitossa. Yksin en selviäisi (kiitos sairasteluni).

Ja tein jotain ENNENKUULUMATONTA. Olin melkein shokissa itsekkin, kun sanat olivat karanneet huuliltani. Meinattiin mennä vanhal kalenteripohjalla mut sit ehdotin tosta vaan omaa "luomustani" joka sai kun saikin kohtuullisen hyvää palautetta. Tosin vielä fiksailemista senkin kanssa. Mutta jos hyvin käy, ja saan sen hiottua perjantaiseksi, kalenteriaukea tulee olemaan omaa käsialaa. Ja se jännittää. Kaikki mikä on mun "suoritusta" jännittää. Pelkään että painossa värit näyttävät kamalilta. Ja muuta yhtä loogista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Unta kaipaava
[maanikko]