IRC-Galleria

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Istuu iltaa yksin
miettii joku loisii
mielen sopukoissa
tunne ajan kuluvuudesta
hiekan helminauhoina
valuvista vuosista
tiimassa elämän

Sydäntä viiltää
kaikki väärät teot
väärät sanat
väärät ihmiset
miten usein toivookaan
lapsuuden leikkeihin
leikkimökin varjoihin

Vuosisatoja vanhaa
kerrontaa iätöntä
naisesta ja rakastetustaan
kun yksin jää
kasvattamaan rakkautta
pienellä liekillä

- tekee hetken huumasta
suurinta rakkaustarinaa
muutamasta sanasta
dialogin rakastavaisille
vaikka poissa on toinen
ennen aamunkoittoa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Taidan olla aika pöljä. Suurin ongelma ei ehkä ole se, keiden kanssa seurustelen vaan se, miten sen teen. Lapsesta saakka olen ollut herkkä, "runotyttö" ja "taiteilijatar" monien sanojen mukaan, miltei naiivi. Ja aina tuntenut syvästi niin hyvässä kuin pahassa. Ihastun liian helposti, ja ennenkaikkea liian syvästi. Yksi homma siis mikä täytyy korjata jos joskus haluaa löytää ihmisen, joka rakastaa takaisin järjettömästi, täysin ehdottomasti takaisin.

Ainut mikä pistää miettimään on se, mtn pitkälle se kantaa jos ryhtyy kovaksi etsiessään oikeaa ihmistä itselleen? Entä kun paljastuu mitä oikeasti on, sisältä pehmeä ja herkästi särkyvä?

Usein haluaisin luovuttaa itsetutkiskelun kannalta ja peilata toisen käytöstä, olla sellainen kun toinen haluaa olevan. Valheesta sokaistuneen on helppoa rakastua - ja siinä sitä sitten mennään pari kipeää vuotta ja rysäytetään kaksisataa lasissa kiviseinään..

Kaikkein eniten mua ärsyttää ku aattelen yhtä ihmistä ja mein "juttua" (juu ei koskaa ollu varmaa ees mtn juttua, kuha nyt vaa viihdyin hänen seurassaan) ja tajuun ryssineeni koko jutun täysin lunastuskuntoon ihan vain sillä etten tienny miten olla. Mutta siinä nyt oli muutakin, valheita ja kipeitä asioita, mutta jos ne jättää pois ni taisin olla (ehkä jopa yhtäaikaa) liian juopunut hänestä ja hänen seurastaan ja toisaalta taas liian etäinen. Ja surullistahan on se, etten koskaan olisi halunnu muuta kuin sanoa että hei, olet kiva tapaus. Sen sijaan onnistuin tuomaan ehkä liikaaKIN omasta tempperamentistani ja sekopäisyydestäni kehiin ja ehkä sanoinkin tyyliin hukutan sun kissanpentus. Ei voi tietää. Ei siis muuta kuin että se on ollutta ja mennyttä. Mutta silti silti, kuten ylhäällä kirjoitin, analysoin kovasti itseäni ja tunnevammaisuuttani. : D

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

mietteliäs
[maanikko]