- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Siipirikot perhoset
kuolevat takapenkeille
musiikin pauhussa
menettävät sielunsa
itkevät yhden kyyneleen
salassa totta kai
Keskikesän juhlassa
valossa kylpiessäni
löysin palan puuttuvaa
omaa sisintäni kuuntelin
tajusin en ole koskaan sinun
vaikka toivoisin niin olevani
Hiljaa niin varoen kuiskaan
aamutuuleen pyyntöni
- anna anteeksi
rakastin kyllä
en vain pystynyt
toiveitasi täyttämään
Parempi on näin
sinä vailla minua
kuin tuskan kuvajainen
aamuisin katseessasi
häilyy pinnan alla aate
lihassaan on toinen heikko
Tulee hetkiä toisenlaisia
jolloin kaipaisin syliäsi
sinä poistaisit pahaa verta
ja minä nukkuisin öitäni
unohda en milloinkaan
sinun luotisi olisi minun
Taatusti kadun kun sinut nään
rakastavan toista ehdoitta
silloin sydämessä muisto kipeä
minä en uskaltanut rakastaa
en ottaa hyppyä tuntemattomaan
sinussa sen kaiken nään
Onhan maailma tänäänkin sinun
turvaan aina selustaasi
- luet ja naurat sanahelinää
sen sinulle myöskin suon
kuitenkin tässä olen
avoimena kirjana luettavissa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
♥
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
A.