IRC-Galleria

-

Örh. Oottelen hyväksyttämistä työpaikkaohjaajalta. Örg. Sen jälkeen vois vaikkapa vedostaa ensimmäisen ihan paperisen version manuaalista. Jej.

Näin yöllä karmeaa unta. Ville oli kuollut ja mä olin aivan suunniltani, äiti oli Hannan ja Jannen kanssa mun mukanani kun ajettiin pitkin jotain outoja peltoja, joilla oli rakennuksia, joista pisti ulos (vähän niinkuin parvekkeina) ruumisarkkuja. Pysähdyttiin johonkin niistä taloista, käytiin sisään ja kysyttiin, milloin ja missä siunaustilaisuus pidettiin.. Ja vastaukseksi saatiin, että se oli ollut 1½ h sitten. Muistan sen tunteen, kun kaikki oli muutenkin niin kamalaa enkä saanut edes hyvästellä rakastani viimeistä kertaa. Itkin unessa niin että happi meinasi loppua. Unen tunnelma oli niin aito.. Ja sellainen tuska tuntui sydänalassa kun heräsi. Tosin se helpotti kun herästin oman kultani vierestä. Ja sain ison halin. Mutta silti unen tuntu on säilynyt läpi päivän.

Jotenkin luulen, etten ole valmis sanomaan tälle rakkaudelle hyvästi.

Tänään on ilman tuota hirveää untakin hajoittanut aika reippaasti.. Ootan vaan että pääsis kotiin. Enää 2 h ja 10 min!

-

Vilunväristyksiä niskavilloissa,
xxx [maanikko]