IRC-Galleria

[maanikko]

[maanikko]

Child is my name.

[Ei aihetta]Tiistai 06.11.2007 18:43

- - - - - - - - - - - -

Ai niin, unohdin raportoida:

- eka tehtävä liittyen rahastonhoitajana olemiseen oli eilen.. Jännittävä avainten luovuttaminen panttia vastaan.. : D

- LASKUTIN TÄNÄÄN YKSINÄNI. Eli anteeksi kaikki työpaikkani asiakkaat jos kaikki on vituillaan ja summat sadan euron sijaan tuhansia..

- - - - - - - - - - - -

[I <3 Klamydia]Tiistai 06.11.2007 18:40

- - - - - - - - - - - -

^Hih hei, ei enää montaa päivää (okei liikaa mutta silti)! : )

- - - - - - - - - - - -

Monet asiat painaa mieltä näinä aikoina mutta keksin itselleni pari päivän piristystä (trust me, niitä päivän inhokkeja on enemmän):

- Mulla on töitä. Olkoonkin välistä raskaita niin niitä on. Oman alan jopa, eli olen onnekas. Autovero tai joku vastaava kallis auto-zydeema on tulossa maksettavaksi, ja ihan tosi, olisin vararikossa ellen saisi tiliä mistään.

- Talvi tulee. Olkoonkin kylmä ja vihmovan sateinen, mutta se tulee kumminkin. Ei enää yli-helteisiä päiviä ja hartioiden kesimistä. Se on nyt pimeä aika ja kynttilät edessä.

- Olen itsenäinen. Olkoonkin että tunnen oloni yksinäiseksi ilman rakkaita ystäviäni ja perhettäni, mutta asunhan Villen kanssa. Nyt siis tiedän mitä todella tarkoittaa se mitä sanotaan seurustelevista ja ystävyyden tärkeydestä. Paras ystävä ja rakastaja samassa paketissa, mikä sen parempaa. Mutta jopa niinä iltoina kun Ville on poissa, kun olen kaupungilla tai töistä palaamassa, koen olevani todella itsenäinen. Eli osan aikaa elämästäni en tarvitse ketään.

- Puhelin on keksitty. Ihana, pelastava puhelin. Olen oppinut myös höpöttämisen jalon taidon. Vaikka ei oikeestaan ole mitään asiaa, voi soittaa ja höpöttää hyvän ystävän tai äitylin kanssa lyhyen ajan niitä ja näitä. Puhuminen langoilla ei kuulunut niin tiiviisti "entiseen" elämääni.

- Tärkein kaikista on tietenkin KLAMYDIAN TULEVA KEIKKA x DDDDDD

- - - - - - - - - - - -

No ehkä jälkimmäinen vitsinä. Kiitos rakas perhe ja ystävät, olette tärkeimmät maailmassa! : )

- - - - - - - - - - - -

Hugs and Kisses,
[maanikko]

[Klamydia-Klamydia-Klamydia]Maanantai 05.11.2007 18:02

- - - - - - - - - - - -

^Arvata saattaa, mulla ei oo elämää.

- - - - - - - - - - - -

Eli odottelen keikkaa. Ja muutenkin v-loppua - näkee paitsi ystävät ja hyvän bändin, myös perheen. Ja onhan tuo isäinpäivä.. Tosin saattaa olla "lahjarikkaampi" minulle koska Oriflamen tilaukset on tullu, kiäh kiäh.. ; ) Tosin joku satanen niihin meni et oon sen velkaa äidille joka vippas ne rahat. : )

- - - - - - - - - - - -

Olen töissä. Hiukan lämpöä ja päätä särkee. Kurkku on aika kipeenä ja OMITUISTA MUTTA TOTTA, vaikka mä juon ihan tauotta, mun suu on jatkuvasti kuiva kun erämää.. Olen juonut koko viikonloppuna ihan älyttömästi, monta litraa vettä + teet yms. päälle. Outoa.

- - - - - - - - - - - -

Nolasin itseni perjantaina aika upeasti. Ehkä innostelin liikaa halloween tunnelmissa ja roiskin verta apteekissa nenästäni joka puolelle. Ihanaa. Lääkärillä hetkeä aiemmin ihmettelelinkin että MIKSI ei tule lainkaan verta vaikka koko nenä muussattuna nököttää pää alaspäin. No, näin julkisilla paikoilla. Tuha tuppoo nenässä ja itku - hysteria - tms. -kohtaus iski ku Ville oli kiltisti tullu hakemaan mua lekurilta enkä VÄLITTÖMÄSTI löytänyt sitä mein Opelia.

Parisuhde-vinkki:

Pura kaikki mikä päivässäsi on mennyt pieleen kumppaniisi. Plussaa saat jos sinulla on kuumetta ja olet parkunut meikkisi pois ja näytät lähinnäkin limaiselta Klonkulta. Älä itke kohtalokkaasti siistejä kyyneliä katsellen kaihoisasti kaukaisuuteen vaan paru ja ole pelkkää räkää! Jos et saa verenvuotoa nenästäsi loppumaan, tunge sieraimiisi tukot ja honota armaallesi miten maailma potkii sinua päähän. Älä kokoa itseäsi vaan käske ajamaan suoraan DriveInille ja tee hidasta Amerikkalaisen Unelman itsemurhaa tukkimalla suonesi rasvalla ja suolalla. Muista lihoa vähintään viisi kiloa ja tilitä myös paino-ongelmasi kullallesi niin, että on hänen vikansa että lihot kun hän aina hemmottelee sinua. Mökötä ja pihtaa muutama viikko.

- - - - - - - - - - - -

No, onneksi meillä kävi sentään niin että kun tulin hieman tolkkuihini tunsin kuumeen euforian keskellä oloni aika hölmöksi. Elämä on hassua.

- - - - - - - - - - - -

Lähes nenätön
[maanikko]

[Mixei?]Lauantai 03.11.2007 22:39

- - - - - - - - - -

Mixei mun kaa menty Mixeihin? Oisin just halunnu mennä mut Jossu ja Henna ja Juhiski vaa läksi täält Tre:lta ja Ville ja Toni tuijottaa telkkua. Kuumetta on ja antibioottikuuri mutta olisin SILTI halunnu bailaamaan, vaikka sitten viinatta..

- - - - - - - - - -

Baila baila all night long 'cause u need to baila-baila-baila all night long so BAILA!

- - - - - - - - - -

Klamydian keikkaaaaaaa...... Ensi viikollaaaaaa......... !!!

- - - - - - - - - -

Tylsää..

- - - - - - - - - -

Miksi eilen edes yritin ??! Helmiä sioille kuten hyvä ystäväni sanoi viikko taaksepäin.

- - - - - - - - - -

" Hän on uloskannettu elämä, hän itkee yksin korpikuusen alla.
Hän on unohdettu lapsi leikkii legoilla lattialla. Etsii palasia jotka
isä levitti, jotka äiti imuroi, hän tahtoo ulos huoneestaan,
seinä seinä seinä seinä! "

Kotiteollisuus - Routa ei lopu

- - - - - - - - - -

myöntäen huonon loppukaneettinsa,
xxx [maanikko]

[Lapko - Young Desire]Keskiviikko 31.10.2007 18:53

I'd like to have one real friend
to kill my solitude
We'd share the bed the whole
weekend and stay awake till 3 am
Dad, when you were a little boy
Did you get hit every single day

They used to walk
while they talk
He wants to fight and smile
but still cry

I have one boy in my mind
He may have heard my first name
We'd be so close that We'd have
a private cipher like people have
in jail

They used to walk
while they talk
He wants to fight and smile
but still cry

Put it back and Put if fast
My room is under my control
I never give a kiss to my mum

Boys want to fight
Boys want to cry
Boys need to fall
Boys break the doors of homes

Blood is new love

[Maj Karma - Luovuttanut Enkeli]Keskiviikko 31.10.2007 18:48

pihalta sut löysin
luovuttaneen enkelin
raskas taakka harteilla
ja kajalit poskilla
mä tulin kuusiaidan takaa
sanomatta sanaakaan
en tuntenut sua ollenkaan
käänsit selkäs sanoen

pidä musta kii
pidä minusta kiinni
pidin sinusta kiinni

iholtani löysin
luovuttaneen enkelin
kai se on sitä että rakkaas lähti
ja isäs räjähti
aina pienimmästäkin
vastoinkäymisestäsi

pidä musta kii
pidä minusta kiinni
pidin sinusta kiinni

tyttö suree hiljaa
katson sitä, se kysyy
"no mitä"
tyttö suree hiljaa
katson sitä, se kysyy
"no mitä"

siellä
siellä se menee
siellä
siellä se menee
enkä ikinä nähnyt sen kasvoja kunnolla
en ikinä nähnyt sun kasvoja

pidä musta kii
pidä minusta kiinni
pidin sinusta kiinni

[Hmp'h]Keskiviikko 31.10.2007 18:46

- - - - - - - - - -

Päättelen, että nyt on poikkeuksellisen kylmä syksy. Ihmiset tuntuvat tekevän MITÄ VAIN pitääkseen veren kiertämässä. Puhuvat jopa lämpimikseen paskaa toisistaan. Ilmeisemmin Memistä juoruaminen nostaa lämpötilan sangen sopivaksi. Ensin se mitä sain viikonloppuna kuulla musta puhuttavan ja nyt tämä. Voi jumankauta.

Luojan kiitos mulla on vielä työpaikka. Saa leivällekkin muuta laitettavaa kuin ylähuulen, isääni siteeratakseni.

Ja se, mitä viikonloppuun tulee on jopa kauempana kuin tämänpäiväinen. Kannattaa siis ilmeisemmin laittaa kunnon filtterit korvien väliin, mitä minusta kuulee näinä päivinä, on n. 90 %:n varmuudella valetta.

- - - - - - - - - -

Odottelen muna pystyssä Klamydian keikkaa, jej! : D

- - - - - - - - - -

Ainiin, ja olen virallisesti rahastonhoitaja nytte.. : )

- - - - - - - - - -

Rahaisa ja paljon puhuttu
[maanikko]

[ystävä vai vihamies, eroja?]Maanantai 29.10.2007 11:33

- - - - - - - -

Hmm'm. Tämä viikonloppu avasi silmäni monelle asialle. Kuten sille, että ystävä ja vihamies ovat käsitteet jotka kulkee käsi kädessä. Kun on tarpeeksi lähellä toista ei riitaa yksinkertaisesti voi välttää.

Siksi aloin miettimään, millaisia ihmisiä (ystävät ja vihamiehet) olen onnistunut haalimaan ympärilleni. Eivätkä he ole tässä missään järjestyksessä. Tiedän, että oikeat ystäväni tunnistavat itsensä.. Muista ei ole niin väliäkään ; D

On aina olemassa rakkaat bestikseni. Ne ihmiset, joiden kanssa voin itkeä ja nauraa, huutaa ja raivota sekä rakastaa. Eikä kaikkia yksitellen. Joskus kaikki tapahtuu lyhyen ajan sisään, puolessa tunnissa saa aikaan draaman tai hysteerisen naurukohtauksen. Olemme kaikki neljä naisia eikä välistä ole lainkaan tavatonta, että asiat tapahtuvat selän takana - milloin joku on loukkaantunut jostain täysin mitättömästä asiasta kuten siitä, että toiset ovat tavanneet muille infoamatta, milloin jonkun tapaa elää elämäänsä ihmetellään kyseisen eläjän läsnä olematta. Silti olemme selvinneet jokaisesta vaikeasta päivästä ystävinä, usein kukkean huumorin avustuksella. Ryhmämme sisällä syntyy luonnollisesti kaksi klikkiä, parit niistä ihmisistä jotka toimivat tiimissä parhaiten. Ja tämä ei rassaa ketään, se on luonnollista. Se on kirjoittamaton laki josta kukaan ei vedä hernettä nenäänsä.

Tällä hetkellä tunnen kaksi hyvää ystävää lisää jotka ovat "omituista" kyllä naisia. Molempien kanssa olen nauranut ja itkenyt, ja ikävä kyllä loukannut myös kumpaakin, enemmän tai vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisena. Äänenikin olen joskus huutanut käheäksi pelkästään siksi että vaikka olen sanonut monia asioita, olen sisimmissäni tiennyt että nämä ystävyydet kestävät sen. Meillä on useimmiten kuitenkin hauskaa vaikka joskus tuleekin tiuskaistua suotta jotain täysin tyhmää. Elämäni parhaita bileitä olen viettänyt näiden ihmisten kanssa, ja heidän kanssaan en tunne olevani "vieraalla maalla" pienessä paikassa jossa usein vietän viikonloppuja.. Haluaisin kyllä tavata myös heitä useammin, mutta toinen asuu jumalan selän takana (hee, en ole ainut joka asuu laittoman kaukana kavereistaan) ja toinen on innokas intteilijä. Mutta toivon törmääväni molempiin taas piakkoin. Viimeistään tupereissani..

Joskus, kun tunnen oloni äijäksi kaipaan rakkaita miespuolisia vosujani. Molemmat asuvat aika kaukana ja tapaan heitä harvoin, joskus yhteydenpito voi katketa pitkäksikin aikaa. Mutta miesten kohdalla se on mutkatonta, kukaan ei ala pitämään mykkäkoulua vaikka voisi vierähtää kuukausia sanaakaan toisesta kuulematta. Kun tavataan, kaikki jatkuu samasta kohtaa kuin aina ennenkin. Vaivautuneisuus on vieras käsite. Mutta vaikka miehet ovatkin ajattelultaan hieman naisia simppelimpiä (sori mussut!!!) en koskaan ole sanonut että ystävyys kumpaankaan uroistani on ollut koko aikaa pelkkää ruusuilla tanssimista. Molemmille olen huutanut pää punaisena, ja molempien takia repinyt ison tukon hiuksia muutenkin jo ohuesta tukastani. He ovat kuin yö ja päivä, ja niin sen pitääkin olla. Kaipaan usein molempia, mutta miesten kanssa se on niin, että harvoimmin tulee sanottua että olet tärkeä minulle, kaipaan sinua. Useimmiten tulee kysyttyä että mitäs sulle kuuluu. Heikkoina hetkinä intoudun halaamaan. Vain toinen herroistani halaa minua takaisin, toinen nolostuu ja kasvot vaihtavat sävyä punaisempaan. Toinen on aiheuttanut tavallista enemmän minulle tuskaa sillä mitä päänsä sisällä tapahtuu ja monta kertaa olen sanonut etten halua enää koskaan kuulla hänestä. Mutta silti, hän on minulle se isoveli jota mulla ei koskaan ole ollut.

Elämäni kolmas mies on paras ystäväni sekä rakastajani että luotettuni, meidän kolmivuotisen suhteemme aikana olen aina tuntenut olevani kotona hänen sylissään. Hän on niitä harvoja ihmisiä jotka ovat nähneet minut heikoimmillani, kun pelkkä sängystä nouseminen on ollut liikaa ja tämä ponnistus saa minut itkemään pelkästä henkisen voimani olemattomuudesta. Häntä olen puukottanut tahtomattani (vaikkakin joskus tahallani henkisen heikkouteni vuoksi) mutta vaikka olen mitä tehnyt, polttanut koko suhteemme savuaviksi raunioiksi, hän on tullut takaisin ja antanut anteeksi enemmän kuin laki sallii. Hän on minulle se ankkuri joka jarruttaa tuuliajoani. Hänen kanssaan olen myös nauranut kippurassa kaikkea mahdollista, jopa vaikeiden hetkien keskellä. Toivoisin useammin etten satuttaisi häntä teoillani ja että hän olisi minusta ylpeä, vaikken todellakaan anna siihen aina aihetta. Rakastan häntä.

Vanhat ystäväni ovat niitä joita mietin iltaisin. Mitä tapahtui, minne hävisivät ne hetket jolloin oltiin kuin peppu ja paita? Uskon että näitä ihmisiä erottaa itsestäni vain elämä, ei niinkään kilometrit. Kaikki kasvoivat aikuisiksi, minä putosin pulkasta tässä kehitysvaiheessa. En tapaa heitä usein, mutta silloin kun se tapahtuu, tuntuu kuin koittais puhaltaa hehkuviin hiilloksiin elvyttääkseen tulen. Tiedän onneksi että kuilu välillämme on täynnä lämpimiä (ja joskus kipeitäkin) muistoja jotka ovat silta ja pehmentävät putoamista reunan yli. Sitä sanotaan, että ystävät ovat kuin tähtiä, heitä ei aina näe mutta tiedät, että he ovat aina siellä.

Vihamieheni.. Heitä on muutamia. Aikuisiän kynnyksellä on tullut pahimmat, he jotka eivät tyydy helposti sivuutettavaan kiusantekoon, eivät huuda läski-läski-läski kun kuljet ohi eivätkä suo sinulle mahdollisuutta ylenkatseeseen. Heidän tapansa tehdä väkivaltaa on hakata toisen sielu pehmeästi tunnottomaksi, he ovat susia lampaiden vaatteissa. Sielu sinertyy ja vaikka mustelmat lähtevät paranemaan, niiden haamut ovat iholla monta päivää. Syvimmistä puukotuksista jää pysyvät jäljet, arvet, jotka harvoin paranevat loppuun vaan ne revitään aina uudestaan auki - vuosien jälkeen, kun puukottaja on kadonnut elämästäsi. Heidän katseidensa alla tunnet olosi mitättömäksi ja likaiseksi, hyvin väsyneeksi ja voimattomaksi. Ei ole olemassa sanoja joita voisit huutaa heille päin naamaa. Mikään ei auta. Pahimpia ovat he jotka saavat sinut ensin kiintymään ja luottamaan. Vihaan heistä jokaista, mutten enää tee sitä virhettä että alentuisin heidän tasolleen. Olen onnellinen, että he ovat kaukana minusta.

- - - - - - - -

Ystävät, rakastan teitä..!

- - - - - - - -

Syväluotaavasti analysoiden,
xxx [maanikko]

[Ei aihetta]Perjantai 26.10.2007 19:01

- - - - - - -

"Elämä on kuolemaanjohtava tauti, joka tarttuu sukupuolisessa kanssakäymisessä."

- - - - - - -

Amen.

xxx [maanikko]

[Elämä, mikä elämä?]Keskiviikko 24.10.2007 19:28

- - - - - -

Hmph. Huomasin tänä aamusta että minulla ei TODELLAKAAN taida olla elämää. Istuin aamulla bussissa matkalla töihin ja huomasin miettiväni jotain ilmoitusta tms. Huolestuttavaa jo sinänsä, siihen aikaan aamusta pitäisi mököttää että miksi edes joutui töihin. Mutta ei se vielä mitään.

Ohi ajoi auto, jonka rekkarissa oli JGP-kirjaimet. Ajattelin heti että siinähän pitäisi olla JPG. Ja voi hitto, eihän se oo painokelpoinen, parempi olisi jos olisi EPS tai TIFF. Niin joo ja CMYK täytyy olla ja ja ja ja..

Huoh. Elämäni olemattomuudesta kertoo myös se että tilitän tämän tänne.


tylsistyttäen sinut hengiltä,
xxx [maanikko]

- - - - - -