Viime viikolla oli fiilis että ranteet auki.
Kaukosuhteet ovat hanurista ja nyt puhuu allekirjoittanut.
Muuten kaikki oli ok, mutta se ikävä ja se ihmisten ainainen minun elämäni murehtiminen ja
märehtiminen ja sillä mässäily. Huhu.
Se veti minut viimein siihen mukaansa sitten. Että hetken mietin itsekkin "mitä tässä tapahtuu?".
Vaikka en saisi missään kohtaan ottaa ihmisten sanomisista ja tekemisistä itseeni,
koska sillä reissulla hukkaan vain itseni ja omat ajatukseni.
On kuitenkin vaikeaa kamppailla sitä vastaan etteikö muka koskaan loggaisi joihinkin keskustelu-
palstoille katsomaan mitä ihmiset puhuvat ja miettivät SINUSTA ja SINUN elämästäsi.
Tässä asiassa kuitenkin oli kyse henkilön X:n parhaasta kaverista.
On pelottavaa jos lähipiiri kyseenalaistaa ja tuomitsee ja koittaa erottaa.
Onneksi minun ystäväni ovat antaneet kaikille teoilleni siunauksensa.
Nyt kuitenkin lukuiset puhelinkeskustelut jotka ovat päättyneet ilmiömäiseen huutamiseen ja
asioiden paisutteluun. Minun puoleltani valitettavasti. Ovat vaihtuneet K-18 multimediaviesteihin.
Oikeasti tässä saattaa olla kaukosuhteeni pelastus. Mahtavaa.
Miten yksi ..sellainen kuva ja ..sellainen tekstinpätkä voi saada ihmisen niin mielettömään vireeseen
että huhu?
Tämä päivä on ollut kyllä sellaista fantasioimista periaatteessa.. Onhan ne asiat livenäkin toki
tapahtuneet, mutta nyt välissä on hieman yli 200 kilometriä ja voin sanoa että sen toisen
kosketuksen kyllä tuntee ihollaan jos niin vain haluaa ;)
Ainoa ongelma jos hänen tai minun puhelin joskus häviäisi olisin niin menettänyt viimeistään
naamani. Ja te yöunenne! :D
Nyt multimedian huuma vaihtui jälleen median huumaan ja heräsinkin uuteen päivään erään
toimittajan herätyksellä.
Kysymys "Mitäs kuuluu?" sai karvani nousemaan pystyyn, sillä tiesin minkä asian tiimoilta liikenteessä oltiin. Maanantaina yleensä meinaan puidaan menneen viikonlopun rientoja.
"Kun me saimme tälläisen ja tuollaisen vinkkaamisen!" -seuraa jatkoa ..
Ymmärrän että tämä on heidän työtään, enkä heitä siitä moitikkaan mitenkään.
Itseasiassa en olisi koskaan uskonut että voisin tykätä toimittajista, mutta näinkin on käynyt.
Mutta joukkoon mahtuu myöskin monta mulkkua.
Toisinaan tuntuu että haastattelijat luulevat olevansa suurempia tapauksia kuin itse haastateltavat.
Yleensä näissä tilanteissa on parempi ottaa vittumainen asenne ja näpäyttää hieman takaisin.
On kuitenkin selvää että nämä edustajat tulevat kirjoittamaan juuri sellaisen jutun kun he haluavat,
ei sellaista juttua minkä sinä heille haluaisit antaa.
Tosiaan pizzan nauttiminen ei tällä kertaa ollut mahdollista itse pizzeriassa, vaan minut heitettiin
jopa ennen tilaukseni saapumista ulos ja kyllä kovin ottein.
Syy ei toki ollut tälläkään kertaa minussa vaan naapuripöydän kusipäissä joille pizzan lisämauste
taisi olla minun koskettelu ja härnääminen.
Säälittävää, olisivat ottaneet vaikka tuplajuuston pizzoihinsa ja tukehtuneet niihin ennen minun
saapumista paikalle.
Mutta onkai helpompi heittää minut ulos kuin pöydällistä kusipäitä joissa vika tällä kertaa oli.
Voin sanoa että seuraavalla kerralla meen tonne raflaan ja nappaan sen pizzauunin himaani ja
teen siellä pizzan. Sori, jäitte työttömiksi.
Lauantai menikin sitten jo paljon iloisimmissa merkeissä.
Eli viihteellä oltiin koko viikonloppu, pitkästä aikaa.
Se saattoi olla ihan oiva veto sillä tällä hetkellä olen täynnä energiaa ja mahtavaa oloa!
On ihanaa olla viikonloput myös joskus ihan kokonaan vapaana.
Toki edelleenkin jokainen ilta baareissa on pahaksi minulle, sillä ilman välikohtauksia ei olla
varmaan kertaakaan vältytty.
Niinpä meinaankin julistaa itseni raittiiksi. Mutta vasta hetken kuluttua ..koska en halua mennä
massan mukana ja olla jollain yliarvostetulla tipattomalla tammikuulla.
Meinaan viettää humalattoman helmikuun. Ok, tiedän etten pysty tähän.
Mutta lupaan että helmikuun aikana minusta ei tulla lukemaan ainuttakaan paskajuttua.
Taidan keskittyä siispä kaukosuhteeseeni ja multimediaviestien ihmeelliseen maailmaan.
Seuraavaksi voisinkin kuvata sitten kotivideon, johan mä tuon chihuahuankin hommasin.
Joten tää Hilton jatkaa sekoiluaan, mutta aivan toisissa merkeissä!