IRC-Galleria

Maanantai 19.3 2007

Klo 9 menin SATKS:an synnytysvuodeosastolle käynnistystä odottelemaan. Istuin paniikissa avomieheni kanssa käytävällä odottelemassa, kun etsivät minulle huonetta.

Klo 10 menin lääkärin tarkistukseen, jossa todettiin, että kohdunkaulaa on n.1.5 cm jäljellä ja väljästi sormelle auki. Sain pienen murusen lääkettä, että jotain alkaisi tapahtua. Pieniä supistuksia tulikin sitten aamupäivän aikana, mutta hiipuivat sitten kokonaan pois.

Klo 14 sain uuden murusen ja supistuksia tuli sillon tällön (mutta kivuttomia). Koitin ravata käytävillä ja rappusissa, mutta supistukset eivät vaan yltyneet. Alkoi epätoivo jo vallata mielen että käynnistykseen menee päiviä.

klo 19.30 tehtiin sisätutkimus, jossa olin vain 2cm auki ja kaulaa 1cm jäljellä. Nyt todellakin alkoi epätoivo vallata mielen. Laitoin viestejä kaikille ettei taida enään tapahtua mitään. n. klo 8 aikaan alkoikin yhtäkkiä supistelemaan 2 min välein. Kipuja ei edelleenkään ollut, joten ajattelin ettei mitään tapahdu siltikkään.

klo 21.30 pyysin jotain lääkettä, kun tuntui että supistukset alkoivat olemaan kivuliaita. Hoitaja toi unilääkkeen ja jotain kipulääkettä ja sanoi ettei suostu tekemään sisätutkimusta, kun edellisestä tutkimuksesta oli niin vähän aikaa. Laitoin miehelle viestiä 22 aikaan että kipulääkettä ja unilääkettä saatu, joten ei lähdetä tänään vielä synnyttämään. Tuon viestin jälkeen pyysin melkein välittömästi hoitajaa tarkistamaan kohdunsuun tilanteen, kun en pystynyt enään olemaan. "OHO tämähän onkin jo 4 cm auki ja kanava hävinnyt eikun saliin vaan" Miehelle soitto ja sitten sitä lähdettiin salin puolelle.

n. klo 23 oltiin sitten salissa ilokaasun kanssa odottamassa miestä.

Pärjäilin ilokaasulla tosi hyvin ja kätilö ehdotti ammetta. Ammeessä olin noin 15 min (ei oikein lievittänyt kipuja). Pyysin jotain parempaa kivunlievitystä ja päädyttiin minispinaaliin. Kätilö puhkaisi kalvot ja pisti tipan. Lääkäri tulikin aika pian laittamaan spinalin. Spinali ei ehtinyt kovin vaikuttaa, kun alkoi tuntumaan ponnistamisen tarvetta. Kätilö tarkisti tilanteen ja antoi luvan ponnistamiselle. 13 minutin ponnistusurakan jälkeen syntyi maailman ihanin tyttö <3<3<3

Synnytys oli kaikkiaan todella helppo eikä edes kamalia kipuja joutunut tuntemaan. Olin vähän yllättynyt siitä ettei kivut olleet lähellekkään sitä luokkaa mitä esikoisesta oli :) Ei siis jäänyt traumoja synnytyksestä.

I vaihe 3h 55min
II ponnistus vaihe 13min
III jälkeis vaihe 7 min

Kiitokset kaikille onnitteluista. Niitä oli tullu niin paljon, että en vastaile erikseen :)

Kuvia laittelen myöhemmin samoin synnytyskertomuksen. Menee hetki totutella tähän kotona olemiseen...

niinhän siinä perjantaina kävi etteivät alkaneet käynnistellä. No huomenna sitten alkaa masuasukin häätö mahasta (tuntus viihtyvän siellä liiankin hyvin). Aamulla painun suoraan osastolle... ihanaa ei tarvitse edes ä.polin kautta mennä :)

ARVATKAA KUKA EI NUKU ENSI YÖNÄ????

rv 41+2

Tänään selviää neuvolassa menenkö ä.polille huomenna vai maanantaina yliaikaisseurantaan. Se on varma, että jos huomenna menen, niin ne ei käynnistä mua viikonloppua vasten :(

40+4 (ja vitutuskäyrä on korkeella)

Huomenna ois se maaginen la. NO MISSÄ HITOSSA KAIKKI OIREET ON!!!! pinna alkaa palamaan pikkuhiljaa. Miks just mun pitää olla tällänen et varmasti menee yliaikaiseksi. Eikä oloa helpota yhtään ihmisten "joko" kyselyt :/

ei taida ennustaja ellin ennustus käydä toteen. Ennusti nimittäin tälle päivälle syntyväksi tyttöä :D

Laskettuun aikaan ois vielä 9 päivää, mut yliaikaiseksi taitaa mennä tämäkin raskaus...

Hyvää ystävänpäivää kaikille :)