IRC-Galleria

kolme vuotta sitten minusta tuli äiti <3 sain ihanan suloisen poika nyytin :) nyt tämä nyyttini ville on 3v <3<3 aika kuluu todella nopeesti :)



^^manna^^

joo o neuvola tänään ... mhmhm joo o perätilassa !!!!!!!!!!!!! käänny käänny

---

pian pian......

sit sais luvan olla nytti sylissä.... <3 pikku kakkonen xD

tosi huippu ilta tiedossa... grillaileen kavereiden kanssa:) mikä sen parempaa hyvä ruoka, hyvä seura xD

lokakuu tule jo.... xD

tää kakkonne on hiljanen asukki potkii silloin tällöin ku osottaa mieltänsä... !!!! eli ku meen nukkumaan xD

rv13+5 pikku KAKKOSEN LA.. 26.10.2009... <3

Pieni viilto saksilla painaa pehmeää ihoa, lihaa. Vain pieni naarmu jää. Kyyneleet tippuvat silmistä ja hiukset valahtavat silmien eteen. Ei ole väliä, millään ei ole väliä.
Kun pientä, juuri aiheutettua naarmua katsoo, se katoaa, unohtuu ihoon ikuisesti. Kyyneleet ja hiukset estävät näkemästä kunnolla rannetta.

Sakset painautuvat syvemmälle ihoon, lihan pintaan. Kyyneleet peittävät sen, uuden naarmun. Ja sekin katoaa, unohtuu. Vain pieni, punainen viiru jää hetkeksi muistoksi.

Uusi naarmu painautuu saksien terästä. Mutta se ei katoa, ei unohdu. Se jää ihon pintaan, lihan alkuun. Se jää, eikä se poistu. Ei ainakaan pariin päivään.

Mutta ennen kuin aika kuluu liikaa, saksen terä uppoaa enemmän. Ja enemmän. Ei enää naarmua, vaan haava. Pari tippaa verta, ja vuoto tyrehtyy. Hiukset pääsevät vasemmalta puolelta korvan taa, jottei näe peiliin, vain ranteen.

Sakset painautuvat nyt enemmän ihoon, uppoutuvat lihaan. Kipu viiltää ja sattuu, vuodattaa lisää kyyneliä. Antaa ihmisen itkeä, antaa periksi.

Uusia viiltoja, paljon verta. Jatkuvaa verenvuotoa, ei enää muuta. Elämässä ei ole enää mitään, vain verta ja kyyneliä. Ja tuskaa.

Vesihana valuu, täyttää lavuaarin ääriään myöten veteen, kunnes se sammutetaan. Molemmat kädet, ranteet aukinaisina, työnnetään veteen. Kivun ja tuskan kyyneleet valuvat kun vesiputoukset, äänettöminä nyyhkäyksinä. Huuleen purtu haava kirvelee. Tuntee, kuinka elämä hiipuu ohi. Ennen kuin lopulta tuupertuu lattialle. Kuolleena.


Sen voi nähdä palasina lattialla, sirpaleina kuussa. Tallottuna sydämenä asfaltissa, sammuneena kynttilänä roskiksessa. Täydessä maailmassa, kaikkien kurjuuksien keskellä. Veripisaroina kaulalla, vesipisaroina sateessa. Ennen kuin se pieni hetki on ohi. Pieni hetki, jona ehtii käydä kaiken läpi.

Voi kuulla huutona tuulessa, nähdä kyyneleinä vedessä. Tuntea neuloina ihollaan, maistaa homeena kielellään. Haistaa ummehtunut nenänkärjellään, aistia ajatuksissaan.


Jokainen meistä toivoo juuri sitä, mutta pelkää. Kukaan meistä ei ole tyytyväinen, mutta jotkut vain kykenevät toteuttamaan sen. Toiset eivät vain ole tarpeeksi viisaita ymmärtämään toivettaan, toiset eivät vain ole tarpeeksi viisaita kiertämään sitä

Jäljet

Jäljet antavat kertoman,
jota ei tahdo kuuluttaa.

Naamiot peittävät sen,
mitä ei tahdo näyttää.

Mutta yksi on varmaa:
kaikki on harhaa.

---

Sumuinen maailmani



kyyneleet silmissäni
päänsärkyä täynnä oon korviani myöten
huumaantunut olo sisälläni

kova kipu vatsassani
suuri pala mun kurkkussani
pettynyt olo on vienyt sieluni

syytökseni perättömimmät
tavoittamattomuuteni todellisin
pelko ahdistavin

tapa minut

---

Saastainen paha


saastainen lima peitteenä
minun likaisen ruumiini
tuskanhuutona yössä

verisinä ajatuksina vaeltavana
minun tunteideni sirpaleet
särkemässäni peilissä

itseinhoa täynnä
oma rintakehäni poksahtamassa
ja huutoni karjumassa tuskaansa
ja rintakehäni poksauttamassa minut

olen paha ihminen

---

Tuhat



saanko repiä rintaani tuhat haavaa,
vetää puukolla pentagrammin ihooni
ja manata itseni helvettiin?

saanko kirjoittaa tuhat kertaa 666,
värjätä tukkani mustaksi
ja rikkoa kirkastavat lasini?

sillä täällä on vain tuhat sanaa,
jotka eivät kerro elämästämme,
vaan siitä kuinka kaikki tapahtuu
-.

---

Varttumisen myötä saat oppia, että jopa se henkilö, jonka ei koskaan pitäisi
tuottaa sinulle pettymystä, todennäköisesti kuitenkin tekee sen.

Sydämesi särkyy varmaan useammin kuin kerran, ja joka kerta se tuntuu
entistä kipeämmältä.
Myös sinä itse särjet sydämiä. Joten muista miltä tuntui kun oma sydämesi
särkyi.

Tappelet varmasti myös parhaan ystäväsi kanssa. Moitit uutta rakkauttasi
asioista, joihin vanha rakkautesi oli syypää.

Itket sitä, että aika kiitää liian nopeasti, ja että ennen pitkää menetät
jonkun rakkaasi.
Joten ota liian monta valokuvaa, nauraa liikaa ja rakasta niinkuin sinua ei
olisi koskaan satutettu, koska jokainen allapäin vietetty kuusikymmentä
sekuntia merkitsee yhtä onnen minuuttia, jota et saa koskaan takaisin. Älä
pelkää elämäsi päättymistä.
Pelkää mieluummin sitä, ettei elämäsi pääse koskaan alkuun.