Miks mulle käy aina näin?
Miks se ei voi olla joku muu?
Kun se kerran särjetään
se särjetään aina.
Kuin heikko se voi ollakaan
sydän on kuin lasista tehty ja
nyt se taas heittiin seinään ja
se särky tuhansiksi palasiksi!
Joka hetki valutan kyyneiletä
jotka tekevä kipeää muistellessa suhdetta.
Haluan pois tästä tuskasta.
Mahdollisimman pian..