02.08.2010
Sielu
Maailma kulkee menojaan, sielumme jatkaa eloaan.
Minne mennä voisimme, kuolema jo ovella kolkuttaa,
sieluani se halajaa, maailmaan synkkään se sieluni haluaa.
Menneet ovat ajat nuo, iloiset ja värikkäät, yksin minä jäin,
yksin minä matkaani jatkan, odottaen hetkeä jälleen iloista.
Muistot nuo kirkkaat minua johdattaa, hetkelliset ovat tunteet nuo,
kuvat loistokkaat ja voimakkaat.
Syntini suuret ovat, valheelliset ovat varjoni maailmassa kirkkaassa,
anteeksi haluan, lohtua matkaani halajan, mutta sitä en saa,
yksin minä olen, pimeydessä minä harhailen.
Odotan kirkkautta joka minulle joskus on tuleva, siihen asti olen vain
oleva ikuinen pimeys ja varjo.