02.08.2010
Sielu
Maailma kulkee menojaan, sielumme jatkaa eloaan.
Minne mennä voisimme, kuolema jo ovella kolkuttaa,
sieluani se halajaa, maailmaan synkkään se sieluni haluaa.
Menneet ovat ajat nuo, iloiset ja värikkäät, yksin minä jäin,
yksin minä matkaani jatkan, odottaen hetkeä jälleen iloista.
Muistot nuo kirkkaat minua johdattaa, hetkelliset ovat tunteet nuo,
kuvat loistokkaat ja voimakkaat.
Syntini suuret ovat, valheelliset ovat varjoni maailmassa kirkkaassa,
anteeksi haluan, lohtua matkaani halajan, mutta sitä en saa,
yksin minä olen, pimeydessä minä harhailen.
Odotan kirkkautta joka minulle joskus on tuleva, siihen asti olen vain
oleva ikuinen pimeys ja varjo.
Uusimmat blogimerkinnät
- Maailman surkein idea 21.03.
- Oli helvetin mahtavaa 19.02.
- The most precious thoughts of my life 28.01.
- ..... 05.01.
- Arvostelkaa 09.12.
- perhana 15.11.
- My Faith is On Journey 20.10.
- Heyaa 26.08.
- Jos järki on teille asiallista niin katsokaa 24.08.
- Matka 16.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (4)
-
▼
2010 (30)
- ▶ joulukuu 2010 (1)
- ▶ marraskuu 2010 (1)
- ▶ lokakuu 2010 (1)
- ▶ elokuu 2010 (4)
- ▶ heinäkuu 2010 (1)
- ▶ kesäkuu 2010 (2)
- ▶ toukokuu 2010 (5)
- ▶ huhtikuu 2010 (9)
- ▶ maaliskuu 2010 (1)
- ▶ helmikuu 2010 (2)
- ▶ tammikuu 2010 (3)
- ▶ 2009 (64)