ei tätä jaksa päivi eikä taisto
oon ihan puhki
asiakkaat mut paisto.
oon kuin kala
haukon henkeä
vastaan taas luuriin
niin kohdellaan kuin renkeä
joka kerta mietin: enää jaksa en
lisää palkkaa
joku auttaa
mä enää jaksa en!
lopulta istun hiljaa
mietin päiviä ja taistoa
hiljaa pyydän armoa
heiltä ja itseltäni
ei soi puhelin
ei huuda ilmanpuhallin
ei kopise kengät naisten tarmokkaiden
ei kuulu kiroilu miesten myyvien,
eikä vihellys meidän norjalaisen...
katse kalenteriin,
tulis huominen
vois pukeutua silinteriin
sekä yhteen isoon sukkaan
on ensimmäinen kuudetta ja rakkaani nimipäivä.
Saatanallinen päivä. Joka kerta kun puhelin soi, tahdoin heittää sen seinään niinkuin leppäkeihään!!! Tauko alkaa 9.00 silloin soi puhellin, ruokkis 12.30 silloin soi puhelin, iltapäiväkahvit 14.00 silloin soi puhelin. Muina aikoina niin monesti, että en pysy laskuissa, 258 keltaista paperilappua ympäriinsä: "MUISTA". Koko päivä muistamista, etsimistä, laatimista, laskemista, lohduttamista, pahoittelua, selittelyä, delegointia, kirjoittamista, soittamista... EI ENÄÄ MITÄÄN TEKEMISTÄ!! Ylikuormitus. Ja vielä pitäis lahjat hommata...
Ai niin, vielä yksi tilaus...
vielä yksi...
yksi...