Vaikeaa, on kuvaas katsoa.
Kipeitä muistoja riittämiin,
mutta yhtään niistä vaihtaisi en pois.
Enkeli, se tahtoi susta enkelin, kauneimman tietenkin.
Kukaties, sinä nytkin pilveltäsi katselet.
Minä muistan, ne talvet joita kauas pois paettiin.
Pelkkä reppu mukana me pärjättiin.
Kerto:
Miksei kukaan kysynyt, en olis lupaa myöntänyt.
Vaan aikas täyttyi,niin, sanottu ei näkemiin.
Miksei kukaan kysynyt, olisitko silti lähtenyt.
Me vielä kohdataan, minä jaksan odottaa.
Miksei kukaan kysynyt.
Peittosi on niinkuin jätit sen.
Ja samoin kirjasi, enkelit ja demonit, se sulta kesken jäi.
Minä muistan, ne aamut, kun hiljaa katselin sua,
sinä olit kauniimpi kuin tajusin.
Kerto x2
Juha Metsäperä