IRC-Galleria

Tyttö istuu huoneessaan.
Miettii menneitä, miettii sitä kaikkea hyvää.
Kuinka maailma niin muuttuukaan.
Nousee ylös ja avaa pienen valokuvakansion.
Yhden kuvan kohdalla tytön katse pysähtyy.
Kaksi tyttöä, viettämässä juhannusta.
Maailman parasta juhannusta, vielä täysin tietämättömänä siitä, mitä seuraava juhannus toisi tullessaan.
Molemmat hymyilevät, istuvat vierekkäin, kertoen toisilleen salaisuuksia.
Tytön kasvoille ilmestyy pieni hymy, silti kyyneleet polttavat silmiä.
Noiden kahden piti tehdä kaikki, nähdä kaikki, kokea kaikki - yhdessä.
Mutta maailman tuulet veivät toisen mukanaan.
Paikkaan jonne kukaan elävä ei voi nähdä.
Vei mukanaan nuoren, hauraan, silti elämäniloisen tytön.
Tyttö sulkee kansion ja kuiskaa:
"Ystävä rakas, tehdään se kaikki, koetaan se kaikki, kulje mun mukana, vaikka ei toisiamme nähdäkkään."

Jospa sieltä pilvesi reunalta,
seuraat jokaista liikettäni, kuivaat jokaisen kyyneleeni,
kuulet jokaisen pyyntöni.

Isä. Auta mua.

Rakkaimpani, toivottavasti teillä on hyvä olla nyt.
Kun olette enkeleiden mukaan lähtenyt.

Matkalle viimeiselle.
Viimeiset hyvästit jätitte rakkaillenne.

Älkää koskaan unohtako meitä.
Älkää unohtako sitä kaikkea hyvää.
Nyt mä toivon - olette turvassa,
ja koette onnea iloa syvää.

Me tullaan sinne, me tavataan vielä.
Olkaa meitä vastassa siellä.

Taas on joka paikka surua tulvillaan.
Sielu murenee murenemistaan.

Mä haluan kaiken tän saastan pois,
pois pois musta, mun elämästä mun sielusta.

"Mietiks sä koskaan että millasta olis jos me oltais saatu toisemme jo silloin aiemmin?"

"Mietin..."

"Mitä sä sit mietit ku sä mietit sitä?"

"Mä en olisi onnellinen."

"Mikset?"

"No koska mä en olisi joutunu koskaan luopumaan susta...
Ja jos en mä olisi koskaan luopunu susta, mä en olisi koskaan
saanu sua takaisin. "

<3

Mä en tuu koskaan oppiin virheist mitään,
mä en tuu koskaan oppiin mite mu pitäs elää.

Sä vihaat mua siks, ku ollaa samanlaisii,
sä vihaat mua siks ku en tuu tätä salliin.`

Mä en tuu salliin ku kohtelet mua niinku paskaa,
hei mieti ny säki, pitäiskö mun muka jaksaa?

Mä palaan sun luokses nyt viimeisen kerran.
Viivyn vain pienen hetken verran.

Ole kiltti, ja katso pois päin.
Etkö näe, kyynel silmässäin.

Mä en halua palata tähän suhteeseen,
kuuletko jo huudon eksyneen?

Ahdistaa ja inhottaa.
Millä ihmiset voi olla niin ittekeskeisiä.
Anna olla, ystävät sanoo. Voisit jo unohtaa.
On vaan niin vitun vaikeeta antaa olla,
ku ahdistaa niin paljo, että tuntuu ettei saa happee.
Tukehdun tähän tilanteeseen, tukehdun niihin
kahteen ihmiseen.

Kiitos kaikesta kusipää.

Kiitos kaikesta "ystävä."

Haistakaa molemmat vittu.