IRC-Galleria

Perjantai-ilta ja mä olen yllättäen töissä. Yhdentoista jälkeen sitten baariin parille riikan tai matin kanssa. Jos riikan kanssa niin sitten möljään, jos matin kanssa niin sitten x-ittiin.
Systeri ja sen avomies tuli tänään meille. Ne on joulun yli ja lähtee sit Ranskaan - eli ne on yli viikon meillä. Olin tänään ollut viisi minuuttia kotona ja saatiin jo riita aikaan. Siskot on kivoja sillon, kun niiden kanssa ei tarvitse asua. Nyt mulla on siis kaksi syytä lähteä karkuun jouluna: se mun perinteinen jouluahdistus ja totaalinen hermojen menetys systerin kanssa. Oishan mulla se mökki Keski-Suomessa, mutta siellä voi vaan tulla vähän kylmä yksinään asustella ilman vettä ja sähköä. Ja autonkin tarttis, että voisi sinne mennä. Hassuinta tässä on se, että äiti ymmärtää ihan täysin sen, etten halua viettää joulua ainakaan kotona perheen kanssa. Se tietää ettei se ole henkilökohtasta ketään kohtaan, vaan ihan mun oma angstini. Se on vähän verrattavissa siihen, kun jotkut pelkää hammaslääkäriä kuollakseen. Kai mäkin sitten pelkään joulua =) oon aina ihan kauhuissani koko jouluaaton ja sit lopulta päädyn juomaan saunakaljaa ja valkoviiniä niin, etten sit enää pelkäis, vaikka mut heitettäis käärmeitten keskelle. Tässä tämä selvisi - mä pelkään joulua.

Tänään oli vaan yksi potpuri keikka ja sekin vaan tynkäpotkuri jollekkin opetusvirastolle tms. Kovat kehut saatiin ja ne tuntu tykkäävän, mutta ei se ole sama asia heittää kunnon show 20 ihmiselle kun 200+ ihmiselle. Hannu ei ollut edes paikalla, joten kukaan ei ollut johtamassa meitä ja joka biisin väliin tuli typerä tauko, kun kukaan - paitsi toinen pianisti - ei vissiin tiennyt biisilistaa, joka oli siis lyhennetty versio.
Täytyy kyllä sanoa, että oli kamalaa palata takasin kouluun. Ja tänään sain sen mun nelosen sitten mustaa valkosella =)

Nyt väsyttää jo niin paljon, että alkaa itkettää. Parempi siis mennä nukkumaan, että jaksaa taas huomisen.

Ja kyllä muuten tuntuu missään! Kurkussa nyt ainakin. Tänään vedettiin keikat hirveellä kivulla läpi - kovaa ja puhtaasti - kurkussa vaan kirveli, eikä se järkyttävä savu määrä helpottanut asiaa ja todellakin teki kipeetä, mutta ei sitä nyt luovuttaakaan voinut. Hymyä vaan ja fiilis korkeelle, hyvä siitä tuli taas. Eka keikka tosin oli aika surkea, kaikkia väsytti laittoman paljon, kukaan ei ollut avannut ääntään eikä kukaan muistanut missä on ja mitä tekemässä - oli siinä hannulla huitomista =) Ihme kyllä ääni kesti sit aina laulamisen hyvin (?) , mutta kun puhu pitkään niin ääni sortu heti... Eihän tää vissiin hyvää tee. Päivän loput keikat meni kyllä hienosti, varsinkin viiimenen.
No, mutta huomenna on vaan yks keikka enää ja sit maanantaina yks ja keskiviikkona kaksi ja sit on joulupotpurit pulkassa tältä joululta. Harmi, on meinaa mun vika vuosi sibiksessä.... Tossa just harkittiin, että jos ei pääse opiskelee niin tulee vielä vuodeksi sibikseen lukee paria kurssia ja pääsee vielä kerran mukaan potkuri-rundille... Elämä näyttää - who knows missä sitä on taas vuoden päästä.

Nyt siis kolme päivää joulukiertuetta takana. Väsyttää perkeleesti ja huomenna joutuu heräämään klo 04.00 aamulla, jotta ehtii kamojen mukana keikkapaikalle ajoissa. Huomenna vuorossa Riihimäki. Tämmösissä tilanteissa tämä kaiken sivistyksen ulkopuolella asuminen rassaa, kun joutuu hommaamaan ensin kyydin kirkkonummelle, sit junalla stadiin, sieltä kävelee koululle ja sit sieltä dösällä riihimäelle - onko idioottimaista vai? Niin, ja tietysti sama rundi sit takasin päin. Kivaa tämä silti on, en valita - paljoa. Huomisen jälkeen helpottaa, loput keikat nimittäin sitten sen jälkeen omassa salissa, niin ei tarvi roudata ja olla epäinhimilliseen aikaan valmiina hymyilemään koko päivän.
Nyt tulee nukkuma-aika eikä juttu oikein kulje.

Hyvää yötä
Jeesus myötä
Muista käyttää turvavyötä =)
(kaikkea sitä työssään oppii...)

Taas oli hauskat pilat käytössä keikalla - Hannu taas ulalla meidän vitseistä, mutta hyvin me on pärjätty. Pääsin tänään jopa jakaa nimmareita, yhet pienet pojat oli tykänny niin kauheesti potpurista, että ne tuli keikan jälkeen sanoo meille " Te ootte parempi kun HIM" sulosta. Sitten ne pyysi kaikkien nimmarit =) Sillähän tässä vissiin jaksaa painaa pitkän päivän loppuun, kun saa joidenkin joulumieltä vähän nostettua ja tuotua hyvää mieltä. Kauheilta latteuksilta kuulostaa, mutta siltä tuntuu. Illan vika keikka oli kirkkonummella - maksullinen,tuotto paikalliselle yläasteluokalle, ei me tästä netota - siellä oli aika vähän yleisöä, mutta ne vähät tykkäs tosi paljon. Ne onneksi keskitti itsensä siihen keskikatsomoon ni saatiin pidettyä fiilis yllä. Varsinkin se vanha mies eturivissä tuntu tykkäävän kauheesti - siitä sai taas lisää fiilistä.
Noh, huomen aamulla jatkuu klo 9.00, joten pitäis varmaan vaan syödä ja mennä nukkumaan =)

Ja lissu, jos satut lukemaan: Tuun huomen helsinkiin puol kolmen aikoihin ja meen sit julshoppa, joten jos törmättäis? Soittelen sulle varmaan huomenna vielä!

Pitäis nyt vaan kävellä toiseen huoneeseen, pistää pää tyynyyn ja nukahtaa, mutta kun ei niin ei sitten. On jotenkin niin hektinen olo - varmaan osittain huomisen takia. Luultavasti tää johtuu ihan vaan siitä, että olis ihan helvetisti tehtävää ja tuntuu jotenkin siltä, että seuraavan kerran voin hengittää syvään kesäkuun alussa kun kaikki pääsykokeet ja kaikki on ohi.

Perjantaina meni taas epäilyistä huolimatta erittäin hyvin. Päivä oli piiiitkä, mutta se päätty kivasti - kaikkien 23 tunnin kuluttua. Lähettiin vielä mun töiden jälkeen Matin kanssa baariin. Törmättiin vaan muutamaan tuttuun, mutta varsinkin se yksi, kehen törmäsin, oli mukava yllätys. Sai vähän ilmaa puhdistettua ja sanottua sellaset asiat, jotka poisti aika monta riidan ja katkeruuden aihetta meidän väliltä. Oli puolen vuoden aikana melkein unohtanut, kuinka hyvin meillä synkkasi =) Saa nähdä taas, kuinkas käy - mä poistin suutuspäissäni sen numeron mun puhelimesta jo kuukausia sitten ja sillä on kokonaan uusi sim-kortti sattuneista syistä. Kummatkin tietää, mistä tarvittavan tiedon saa.
Illan tapahtumiin kuului myös mm. miesstrippari - ekaa kertaa elämässäni, sillä yleensä pyrin välttelemään - Matti pakotti mut katsomaan KAIKEN.. . No. ainakin ymmärrän sen stripparin ammatinvalinta perusteen.
Lopulta päivä tosiaan venyi 23 tuntiseksi - hyvin nukutti, kun sammutti valot klo 05.00. Yleensä herään 05.45 =)

Voi tämänkin päivän ihanuutta! Heräsin kuudelta ja lähdin 7.13 junalla stadiin. Potpuritreenit alkoi 8.15, joten ajattelin että kerkeen käydä ostaa loput kirjat ennen treenejä, joten juoksin akateemiselle - ja kas kummaa, se aukee vasta yhdeksältä. Noh, otin 7A:n liisankadulle ja menin treeneihin 5 minuuttia myöhässä - en ollut missannut mitään. Treenattiin joulukiertuetta varten klo 11 asti ja juoksin viidenteen en-tunnille. Sitten kello olikin jo 13.25, joten lepäilin tunnin verran. Iltapäivällä oli vielä pari ue-tuntia, joilla hermostunut - selvästi uskovainen - opetusharjoittelija yritti jakaa meille ristiriitaista informaatiota ristiretkistä. Mehän ei tietenkään nielty purematta sen juttuja ja se alkoi panikoimaan kun kyseenalaistettiin - syystäkin! - sen ruusuiset väittämät siitä kuinka kristinusko levitettiin Suomeen ja muualle rauhanomaisesti. Nolo tilanne sille, koska se myönsi, ettei se ihan niin mennyt, mutta sitten taas väitti, että näin on. Ota siitä sitten selvää... Luultavasti se risti, joka sen kaulassa riippui, esti sitä olemasta subjektiivinen. Lähdin sieltä vähän etukäteen, kun en enää kestänyt katsoa sen hätäsyyttä. Väläytin pahoittelevan hymyn ja sanoin "Sori, mun täytyy nyt mennä". Sibiksessä on enneminkin sääntö kun poikkeus, että vikalta tunnilta lähdetään sopivasti etukäteen, jos alkaa vaikuttaa siltä, ettei mitään tähdellistä enää käsitellä.
Kun olin lähtenyt ajoissa tunnilta niin kerkesin vielä uudestaan akateemiseen ja sain, mitä tarvitsin. Juna kotiin lähti 16.32 ja olin kotona vartin yli viisi. Sitten nopeesti jotain ruokaa ja töihin kuudeksi. Täällä mä nyt sit istun klo 23 asti - yksin. Onhan täällä nämä mun lapsoset, mutta ne temmeltää tuolla suurimmmaksi osaksi keskenään ja kysyy välillä kadonneista bilispalloista. On vielä harkinnan alla, lähdenkö vielä tänään viihteelle, saas nyt nähdä. Ei ainakaan vielä ole kummempia tarjouksia sadellut =)
Koko ensi viikko menee Potpurin kanssa kiertueella, siitä tulee rankkaa. Parhaimmillaan vedetään neljä keikkaa päivässä ja roudataan kamat Helsinkiin ja takasin. Aamulla täytyy olla 6.30 roudaamassa ja sit vaan mennä sinne, minne bussit vie. Tiistaina on vielä yks iltakeikkakin, joten tiistaista tulee rankka päivä. Silloin tosin ei ole kauheen montaa keikkaa päivällä, kolme muistaakseni.
Eniten melkein odotan nuoremman yleisön reaktiota Kalleen. Viime kamiksen keikalla eturivin tytöt oli alkaneet kirkumaan, kun tajus että se oli laulamassa. Se niiden toiminta oli kuulemma mennyt ihan yli ja Kalle oli joutunu jäädä jakamaan nimmareita niiden keikan jälkeen. Marjukalla ja kamiksella oli kuulemma ollut suht hauskaa =) no, katotaan miten käy.

Olen onnekseni huomannut, että olen tämän jakson aikana ( 2vrk) laskenut tähän mennessä enemmän matikan tehtäviä kun viime jaksossa yhteensä!!!
Mä ryhdistäydyin =)

Miettikääpä kaikki hetki, mitä oikeasti tapahtui, kun Suomi viime vuosisadan alussa itsenäistyi. Monet anto elämänsä sille, että me saadaan elää täällä nyt - rauhassa ja turvassa. Ei sitä oikein pysty edes kuvittelemaan, asiat oli silloin niin toisin. Kaikki mun kunnioitus niitä kohtaan, jotka silloin sodassa taisteli ja kuoli meidän puolesta. Ja tietysti myös niitä, jotka selvisivät hengissä kotiin.