IRC-Galleria

Oon siis jo liian väsynyt, alkaa ärsyttää. Päivä ollut ehkä vähän liian pitkä - kivaa oli, mutta onhan se saakeli soikoon raskasta duunia se kaupasta toiseen ramppaaminen toisen samanlaisen kanssa. Mietittiin "matkan" aikana, että olisi pitänyt ostaa askelmittarit jostain. 10 000 askelta päivässä kuulemma riittää ja musta tuntuu kyllä, että me vähintään tuplattiin se.
Eli siis vali vali ja ruikuti rui - nukkuma-aika kaikille pienille tytöille, jotka alkavat AINA kiukuta väsyneenä.
Enkä edes tajunnut, että kello on yli puolenyön.

Seitsemän tunnin shoppailu vaatii paljon - mutta kyllä se myös antaa =)

Vuosi tosiaan vaihtui kotona, mutta eipä se nyt niin kamalaa lopulta ollut. Kyllähän sitä olisi voinut lohjan suuntaan lähteä myöhemminkin, mutta en viitsinyt sit lopulta enää. Joku piti mulle seuraa netin välityksellä ja sai mut tajuumaan, ettei tää nyt niin suuri juttu ollut. Yksi viikonloppu muiden joukossa. Kipeenäkin kun kuitenkin oon, niin parempi kai näin.
Huomenna lähen aamulla stadiin - tullut jo vierotusoireita, kun ei ole melkein kahteen viikkoon käynyt. Ja sit ekana Stockalle =) --- exclusive u know.
Pitäs nukkumaan mennä, mut toi toinen karvakerä on taas lähteny jonnekin kauemmaksi, niin joudun oottelee, että se tulee kotiin ja saan annettua sen lääkkeen. Sitä odotellessa --->

Tämä tyttö jäikin sitten kotiin ja yksi toinen tyttö on yhen ystävän köyhempi. Intoa olis kyllä lähtee, mutta ei hirveesti yksin - mutta minkäs teet jos sulla on yksi paska ystävä, jonka kanssa oot luvannut aaton viettää.

No joo, pitäis käydä nukkumassa ensin. Kuitenkin nyt on tän vuoden vika päivä - en kyllä osaa sanoo, miten tää eroo viime vuoden vikasta päivästä. En kauheesti muista niin pitkälle, mutta olisi kiva tietää kuinka paljon sitä oikeastaan on taas muuttunu vuoden aikana. Ainakin meiän perheessä on tapahtunut paljon, on mennyt elämäntyyli ympäri enemmän, kun kerran. Tässä sen taas huomaa, ettei sitä lopulta niin paljon ajattele elämäänsä ja sitä, kuinka nopeesti asiat itseasiassa muuttuvatkaan. Se on kyllä taas todistettu, että ihminen on sopeutuvainen olento.

Vuonna 2005 oli ensimmäinen kerta, kun
-olin baarissa
-menin vieraan "miehen" luo baarista/otin jonkun mukaani
-sain ajokortin
-ajoin autoa
-ajoin kolarin (tai no, tein väistöliikkeen ja törmäsin betoniin)
-mulla oli/on oikea työpaikka
-sain allergiakohtauksen
-en saanut vuoden aikana paniikkikohtausta
-olin kesällä kunnon festareilla >RMJ'05>
-kävin solariumissa
-en uinut järvessä koko kesänä
-en saanut yhtään kynttilää joululahjaksi enkä hajuvettä
-mulla ei ole raketteja uudeksi vuodeksi

Olihan niitä varmaan muitakin - lisäillään myöhemmin =)

Ainakin kuulostan samalta. Vähän oon tullu taas kipeeksi - nenä tukossa, kurkku kipeä ja yskittää, mutta ennen kaikkea väsyttää. En saanu juurikaan nukuttua viimeyönä, vaikka tultiin kotiin jo vähän yli yksi ja heräsin vasta nyt. Liikaa red bullia baarissa eikä henki kulkenu, siinä vähän paha mennä nukkuu.
Elämä jatkuu ---->

-and once again I have no plans. Se viimevuotinen matinkylän reissu oli ihan täysi floppi, ei sitä enää. Kukaan ei muka aio "ainakaan baariin" - no sen taas näkee sit, kuinka moni siel jonossa lopulta seisoo.

Latailen tässä musiikkia mp3 ja pakko iloita - sain joulupuuron jämistä sen paljon metsästetyn mantelin =) jipii! Onnea siis tulossa vuodelle 2006.

Suruolo ja itketys - väsymyksellä osuutta asiaan ja hiekanjyvät tuntuu vuorilta. Yöuni auttaa.