IRC-Galleria

No, elämä on tällaista välillä.
Rasittavinta ehkä on se, että itse yrität aina toimia oikein ja vastalahjaksi saat sen, että sinua kohdellaan kuin paskaa konsanaan. Yrität siinä sitten päätellä, kenelle olet tärkeä ja kenelle et. Ja kuinka tärkeä olet niille, joille olet tärkeä. Hmm... siinä pähkinää purtavaksi.

Hyvää yötä

Juu, vähän nukutti. Taisi olla luultua rankempi joulu, kun nukutti näin =)
Illalla Baarikärpäseen ja siitä eteenpäin.
Töihin vasta torstaina.

OBH vedenkeitin
Kalevala-sormus
Yöpuku
Pilgrim-rannekoru
Keittokirja
Stockan lahjakortti
A-L Härkösen kirja
Neulepaita


Kiitos <3

...jotain on vielä tulossa.

Nyt tuli vika tikki. Kiitos, mulle riitti. Älä soita mulle enää.

Äitin tykönä siis. Tässä ollaan koko päivän tehty kaikkea jouluista. Ensin käytiiin haudoilla aamulla samalla, kun vilma ja guigui haki mut malmilta. Sit tässä on leivottu, koristeltu kuusta ja paketoitu lahjoja yms. Nyt oottelen ruoan valmistumista, jotta pääsen lähtemään omille teilleni illalla. Eli siis katariinalle ja mattia moikkaamaan samalla. Täällä kun siuntion metsikössä olen, niin miksipäs ei. Täällä on jopa lunta hieman enemmän kuin helsingissä.
Huomenna on jouluaatto - hui mikä ajatus. No, kohta se on taas ohi vuodeksi.

Rauhallista joulun odotusta kaikille - älkääkä ottako liikaa glögiä **

Ei tosin mun ovella - ehkä äitin ovella sitten.
Ei vaan tunnut joululta, kun on joulu ilman Popuri-kiertuetta, eikä ole päässyt siis laulamaan. Siitä vaan aina sai joulun tunnelman. Oi niitä aikoja =)
Tänään olis ollut vika esitys tältä vuodelta, mutta eihän sitä päässyt edes kuuntelemaan, kun olin töissä. Ei se silti olis ollut sama asia, kun olla itse mukana, mutta kuitenkin.

Huomenna vielä töihin ja sitten alkaa joululoma. Ei vaan tunnu joululta.
Joku aika sitten vielä mietin, että taitaa tulla eka joulu, kun en olisikaan sinkku, mutta eipä sitten tullutkaan. No, enpä mä sitä oikeasti odottanutkaan. Jotenkin tiesin, ettei niin tule käymään. Hassua, miten sitä aina aavistaa asiat.

Messenger ei toimi, hmm. Ehkä mä pärjään ilman =)

It's hard. Even when I know this is for the best, I still feel blue. Time will heal the wounds, but still. I don't know..
I wouldn't take you back, 'cause I know better. The problem is that the feelings are still there, I just can't execute them anymore. Don't get me wrong, I'm not crying or anything but I get this feeling of loosing something important. I did loose something important, so I guess this is normal. I'm almost glad that we broke up, but still I'm not... but somehow I am.. but I'm not. I don't know.
I miss the nearness on you, but still I know we're not meant to be. I don't know.
I need you as a friend, but right now we can't be friends like we used to be. Thirteen years is a long time. That's why I'm not really worried about our friendship, but still I am. I don't know.

I DON'T KNOW

...maybe I'm not supposed to know.
That's the wonderfull thing about life.