Tyhjä lause suustani
kuin kuuroille korville
ei kiinnostusta, ei ymmärrystä
noita sanoja kuulemaan
Tuhannet sanomattomat sanat
huoneen nurkissa vainoavat
sängyn alla öisin
ne kirouksiaan kuiskivat
Kun aamu koittaa
huomaan ettei päivä edes valjennut
ennen kuin on taas pimeää
eikä kukaan sanaa sanonut
Mykkien valtakunnassa
tuskin hyötyä on puheesta
mutta eihän kukaan edes yritä
kaikki vain laskevat katseensa
Kävelevää ilmaa
ruumiiton sielu
kuurot korvat
hiljaiset sanat
Ei
päästä pois
luovuta
älä mene
kuule sanani