IRC-Galleria

Syntymättömän lapsen päiväkirja

5.lokakuuta:
elämäni alkoi tänään. vanhempani eivät vielä tiedä sitä, mutta minä se jo olen. ja minusta tulee tyttö. Saan vaaleat hiukset ja siniset silmät. Joka tapauksessa lähes kaikki on määräytynyt, jopa sekin, että pidän kukista.

19.lokakuuta:
Jotkut sanovat, etten ole vielä oikea ihminen ja että vain äitini on olemassa.
Mutta minä olen oikea ihminen, aivan samoin kuin pieni leivänmurunen on oikeaa leipää.
Äitini on ihminen ja minä olen ihminen.

23. lokakuuta:
Suuni on juuri avautumassa. Ajattelehan, että noin vuoden kuluttua minä nauran
ja myöhemmin puhun. Tiedän mikä on ensimmäinen sanani: se on ÄITI.

25. lokakuuta:
Tänään sydämeni alkoi sykkiä itsestään. Tästedes se lyö kevesti loppuelämäni pysähtymättä koskaan lepäämään! Ja monien vuosien päästä se väsyy. Se pysähtyy ja silloin minä kuolen.

2. marraskuuta:
Kasvan hiukan joka päivä. Käsivarteni ja jalkani alkavat muotoutua.
Mutta saan odottaa vielä kauan ennenkuin nuo pienet jalkani nostavat minut äitini syliin ja ennenkuin pystyn keräämään näillä pienillä käsilläni kukkia tai kietomaan ne isäni kaulaan.

12. marraskuuta:
Käsiini alkaa muodostua pikkuruisia sormia.
Hassua, miten pieniä ne ovat! Voin silittää äitini hiuksia niillä.

20. marraskuuta:
Vasta tänään lääkäri kertoi äidilleni, että minä elän täällä hänen sydämensä alla.
Voi, miten onnellinen hänen täytyykään olla! Oletko sinä onnellinen, äiti?

25. marraskuuta:
Äiti ja isä luultavasti miettivät minulle nimeä. Mutta he eivät edes tiedä, että minä olen pieni tyttö. Haluan, että minua sanotaan Katiksi. Olen jo iso tyttö.

10. joulukuuta:
Hiukseni kasvavat. Ne ovat sileita, kiiltäviä ja hohtavia. Millaiset hiukset äidillä mahtaa olla?

13.joulukuuta:
Pystyn melkein näkemään. Ympärilläni on pimeää. Kun äitini tuo minut maailmaan,
se on täynnä auringonpaistetta. Mutta ennen kaikkea haluan nähdä äitini.
Miltä sinä näytät, äiti?

24. joulukuuta:
Mahtaako äitini kuulla sydämeni kuiskaukset? Jotkut lapset tulevat maailmaan hiukan sairaina. Mutta minun sydämeni on vahva ja terve. Se sykkiikin niin tasaisesti: pompom, pompom.
Saat terveen pikkutyttären, äiti!

28. joulukuuta:
Tänään äitini tappoi minut.