IRC-Galleria

Itkettää ja ahistaa. Yritän jotenkin sivuuttaa mutta huonosti tuntuu onnistuvan. Meen nukkumaan ja huomenna vaan jouluilen. Pääsis ees sunnuntaina Jkl niin piristys. Mutta jotenkin tuntuu ettei sekään halua onnistua.

Huomenna ValoPää.

Jos menis naimisiin? Vähän olis kiva. Pero tengo solo una problema. No tengo novio :D Pero mañana yo me voy a la cole y busco hombre de mi futuro. No crees? :D

En tiiä itkeäkö vai nauraako. Viime viikolla suunnitelmana hulabaloo, tällä viikolla se kusi. No eilen että joo, jos meille ja jotain. No eipähän sekään onnistunu. Ideat pysyy paikallaan sen 20min jonka jälkeen kehitellään tekosyitä. 7/13 iski keuhkokuume, mummo joutu leikkaukseen ja siskon kummin naapurin kaiman hevonen nyrjäytti nilkkansa. Hajosin. Mutta eipä siinä. Eilen joulukoristeita laittelin, tänään hoidan vaikka naapurin kissoja. Sitten raiskaan koneen liialla datauksella.

Perfect weekend<3

Je ne sais pas, je ne sais plus

YleX Cup reissu Vantaalle kimppakyyti taktiikalla peruuntui. Next time kun jotain järjestetään niin älkää rakkaat sotkeko viinaa mukaan. Tosin, mietin kyllä kuudesti ennen kun alan moista reissua järjestämään. Ens vuonna omalla autolla vois lähteä, eipähän tuu ongelmaa että jonkun sekoilu pilaa muitten matkan.

Jos ne halkeavat, niin sitten teillä on boolin puutos. Tai siis ei teillä vaan niillä porkkanoilla.

Sehän on... KOVA

Ei voi olla miinus-luku. Tai voi olla mutta se on sitten joku kummallisuus.

Haistakaapa vittu, tämä ei nyt toimi.

L: Veri ei kulje mun aivoihin ku mun niskat on niin jumissa.
M: Minne se sitten menee?
L: No en oo äijä joten ei ainakaan Sinne..

Ei taas yhtään hommaa ei ollenkaan.. Ravaan ees taas joka suuntaan ilman selkeetä päämäärää. Ja kaikkeen muuhun keksin aikaa paitsi kouluun. Mutta. Ostan pinkin auton ja lähen heittää lenkkiä Funkan paseolle. Autoon mahtuu neljä mukaan korkeintaan, korkeimmat tarjoukset hyväksytään.

A: Meillä tämä ei ole Tartu mikkiin vaan Mikki perseeseen!
A: Omistan tämän seuraavan kappaleen pikkuserkulleni, Sopivasti lihava!

Haha. Oli kivvaa.

Ya nyd om zellanen yuddu eddä wiinaa eijjole mudda woehan zidä ilmangi zeoda.

Huomenna se alkaa, harjottelu. Ankara treenaus jota kestää tuskalliset kolme kuukautta. Odotan sitä! Kerrankin jotain kivaa ja erilaista. Sama vanha kurjuus saa uuden sävyn. Vaaleanpunaisen.

Huomenna ei voi käydä testaamassa että elimistö on OK ku pitää mennä bilsan tunnille. En oikeen uskalla olla sieltä pois. Jään kuitenkin jälkeen ja Myyrä tönäsee mut ruokajonossa sivuun. Snif. En kestäis. Joten lainaan Ninan ruotsin tunneista vähäsen ja piipahdan valkotakkisten luona. Pääkopassakin jotain vikaa, luulisin.

Nyyhkyleffa jossa en itkeny. Jotain on tapahtunu, tää ei oo enää normaalia. Tosin jäi harmittamaan ettei se elokuva päättyny niin kun kirjassa. Sen olis pitäny kuolla! Tai ees ottaa se Ilari. Senki mä olisin jopa hyväksyny.

Pro tutor porukka. Hauskaa ainakin oli. Meillä siis. Ysit tais olla suhteellisen kyrpiintyneitä meihin. AnttiJukkaJuhanEerikkiTanjaMinä selitettiin hieman aiheesta poikkeavia juttuja. Tunti ei ihan riittäny joten ei keretty kaikkea kertomaan. Huonot prossat oli. Ennen tuntia 5 halus lähteä lukioon, tunnin jälkeen 2. Damn. Ei ihan menny kait putkeen.

4+1 kurssia joissa menee hermot ihan syyttä. Eikä se ees johdu aineesta.

Jepskukkuu että sellasta. Kaks plus kaks oli tarkotus mutta viimonen heivattiin. Jäi kyllä harmittaan ku kello löi 14.45 niin Elvis veti omaa showtaan vaikka meiän olis pitäny sillon siinä pyörähtää. Meinasin vetää jo soolon mutta ilman musiikkia oli hieman paha. Breikkarit oli tosi hyviä. TOSI hyviä. Aplodit heille.

Jolen kanssa leffassa tänään. 120km ajelua Afganistanin sodasta kertovan movien takia. Mutta onneks oli ihan kivaa. Näki sitäki tyyppiä pitkästä aikaa.

Onko se huono tilanne jos hermot ja ruumis lopettaa toimimisen samoihin aikoihin? Olis kait syytä käydä jotain verenpainetta mittailemassa tai muuta. Alkaa vaan elimistö huutaa erroria turhan usein. Tosin tänään en oo meinnannu pyörtyä ku ehkä kahesti. Eli parempaan päin menossa, luulisin.

Ihana vaaleanpunainen mekko, just sellanen mitä oon halunnu. Hetki jota olin pitkään miettinyt, se hetki ku saan pistää mekon ekaa kertaa päälleni ja tuntea, että tämä se on.

Ja sitten se tapahtui. Totuus, jonka synkkyys peitti alleen sen vaalean hohdon jota olin niin kauan halunnut. Nyt ajatukset harhailee, tietoa tulee eri suunnista, erilaista tietoa. Ja kuitenkin sitä kaikkea ympäröi kauhu, tietämättömyys, järjettömyys. Ei näin, ei täällä, ei tänään, ei meille.

Menneisyyttä ei pysty pakenemaan, ei vaikka kuinka yrittää. Se seuraa kuin varjo, menee piiloon, mutta on silti olemassa. Mieleen jää kuvia, jotka ponnahtavat ylös juuri sillä hetkellä kun ajattelet, että kaikki on hyvin.

Suljen uudestaan silmät ja toivon, että seuraavan kerran kun avaan ne, jäljellä on vain se vaaleanpunainen hohto ja varjot ovat pienentyneet niin, ettei niitä kukaan enää huomaa.

Close your eyes, take my hand and let's be innocents again.