IRC-Galleria

Päivä 180

0800 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
0930 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
0940 JEE! Kävelyretki! Mun lempparia!
1030 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
1130 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1200 JEE! Lapset!Mun lempparia!
1300 JEE! Piha! Mun lempparia!
1600 JEE! Äiti! Mun lemppari!
1700 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1730 JEE! Iskä! Mun lemppari!

Päivä 181

0800 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
0930 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
0940 JEE! Kävelyretki! Mun lempparia!
1030 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
1130 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1200 JEE! Lapset! Mun lempparia!
1300 JEE! Piha! Mun lempparia!
1600 JEE! Äiti! Mun lemppari!
1700 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1730 JEE! Iskä! Mun lemppari!

Päivä 182

0800 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
0930 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
0940 JEE! Kävelyretki! Mun lempparia!
1030 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
1130 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1200 JEE! Lapset! Mun lempparia!
1300 JEE! Piha! Mun lempparia!
1600 JEE! Äiti! Mun lemppari!
1700 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1730 JEE! Iskä! Mun lemppari!



OTTEITA KISSAN PÄIVÄKIRJASTA:

Päivä 752

Vangitsijani jatkavat huomioni kiinnittämistä omituisilla pienillä heiluvilla esineillä. He syövät prameasti tuoretta lihaa, kun taas minut he pakottavat syömään kuivia palleroita. Ainoa asia mikä pitää toivoani yllä on toivo paosta, ja se lievä tyydytys jonka saan aina kun hajotan huonekalun. Huomenna taidan syödä taas huonekasvin.

Päivä 761

Tänään yritykseni tappaa vangitsijani pyörimällä heidän jaloissaan kun he kävelevät melkein onnistui. Täytyy yrittää samaa portaiden yläpäässä. Yritin aiheuttaa kuvotusta ja inhoa sortajissani oksentamalla taas kerran heidän lempituolilleen. Pitää yrittää samaa heidän sängylleen.

Päivä 765

Yrityksessäni herättää sortajissani pelkoa ja näyttääkseni, mihin pystyn vein heille päättömän hiiren ruumiin. He vain lässyttivät ja jankuttivat kuinka hyvä pikku kissa olen. Hmm... ei toimi suunnitelman mukaisesti.

Päivä 768

Vihdoinkin tajusin kuinka sadistisia he ovat. Ilman minkäänlaista syytä minut valittiin vesikidutukseen. Tällä kertaa tosin siinä käytettiin myös polttavaa ja vaahtoavaa kemikaalia jota he kutsuivat shampooksi. Mikä sairas mieli pystyykään keksimään sellaisen nesteen! Ainoa lohdutukseni on peukalonpalanen joka on vieläkin hampaitteni välissä.

Päivä 771

Heillä oli jonkinlainen salaseuran kokous. Minut laitettiin eristysselliin koko tapahtuman ajaksi. Kuulin kuitenkin heidän äänensä ja haistoin pahanhajuisen, olueksi kutsutun aineen lasiputkiloissa.
Tärkeää: Kuulin, että eristykseni johtui MINUN aiheuttamasta "allergiasta". Pitää ottaa selvää mitä se on ja miten voin käyttää sitä hyväkseni.

Päivä 774

Olen täysin vakuuttunut että muut vangit ovat vasikoita. Koira päästetään säännöllisesti vapaaksi mutta vaikuttaa palaavan erittäin mielellään takaisin. Hän on aivan selvästi idiootti. Lintu taasen välittää jotain informaatiota heille koska puhuu koko ajan heidän kanssaan. Olen varma, että hän raportoi jokaisen liikkeeni. Ja koskapa hänet on sijoitettu metalliseen huoneeseen hänen turvallisuutensa on toistaiseksi taattu. Mutta minä voin odottaa. Se on vain ajan kysymys...

Lähdit kun aamu valkeni,
kesän kynnyksellä.
Päästänyt en olisi rakkaintani,
en saanut hyvästellä.

Jos ajan saisin takaisin
sen meidän yhteisen retken.
Mitä siitä muuttaisin?
Vain sen viimeisen hetken.

Olisin tahtonut olla vierelläsi,
hellästi sylissä pitää.
Kulkea tukien kanssasi,
antaa voimia lisää.

Lähdithän rauhassa unessa,
luokse muiden rakkaiden,
lähdithän kivutta tuskatta,
luo jo meitä ennen menneiden.

Tule uniini, päivieni ajatuksiin
jää sydämeeni asumaan.
Kaipaan sinua kaipaan niin,
tule meitä tänne katsomaan.

Kun tulet älä pelästy
kyyneleeni kaipuuta, rakkautta vain
kohtaan rakkainta joka iäksi on lähtenyt,
vain lainaksi sinut sain.

KYllä elämä on julmaa.Viivin elämä päättyi tänään klinikalla.Oli eilen saanu autosta kolhun ja tänään röntgenissä todettiin lantion alueella 4murtamaa edes leikkauksella ei voinut korjata.


Ikävä tulee Viiviä<3

Vapaa päivä :) huomenna lähdetään areenalle kattoon yötä ja viettään Rampen synttäreitä<3

Kerran sankari mätkähti tarinastaan
satukirjasta arkehen vaan.
Outoja katseli maisemiaan,
kun ei linnaa näy ainuttakaan.

Lohikäärmeitä ei kreivit ratsastaneet
eivät neitojaan pelastamaan.
Minnepä saapuikaan hän matkallaan,
näki työtä ja touhua vaan.


Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden - ja hän tunnisti sen

Eipä sankari ei kohta haikaillutkaan
satukirjaansa seikkailemaan.
Löysi hän onnen ja sankaruuden
tosipaikoista arjesta vaan.



Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden

Että pistää vihaks tälläinen.


http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?789630

Sano "HEP" jos olen kaverilistallasi.
Tämä mittaa ihmisten rehellisyyttä.
Ja ujoutta.
Muistakaa kävijälista.
Sanottuasi HEP, kopioi tämä omaan päiväkirjaan ja katso kuinka moni uskaltaa olla SINULLE rehellinen.

Sain tämän ystävältäni, joka sai valita kahden asian väliltä. Minä sain myös valita samoin. Olen valinnut. Nyt on sinun vuorosi valita.
Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5 vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamuna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneensa muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"

Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä.

Laitoin tämän tänne ja pyydän eräitä ihmisiä kopioimaan tämän saman tarinan omaan päiväkirjaansa. Näillä henkilöillä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1. Kopioi tämä päiväkirjaasi
2. Ole niin kuin tämä ei koskettaisi sydäntäsi.

Kuten huomaat, minä valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

Ystävät ovat kuin enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloillemme kun siivissämme on jotain vikaa, emmekä muista kuinka lennetään.

Viimesiä viedään vuodelta 2008, se on fakta. Joten olisi mukavaa jos sinä kertoisit parhaan muiston/hetken minun seurassani vuodelta 2008, tämän jälkeen lisää tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty miten paljon muistoja sinulla on vuodelta 2008.