Kiva herätys, olkapää rikki. Ilmeisesti mä onnistuin jotenkin lauantaina scheiteraamaan mun oikean olkapääni juhon kanssa leikkiessä. Tuli arvioitua cheinin flexibilität väärin. Muuten elämä reilassa, piti jonkin verran korjata käsityksiä lohjalaisista, kun tuli lauantain jälkipuolellakin kivoja tyttöjä tavattua, yhden onnistui viihdyttämään tylsää bussimatkaa (56km !), mikä sinäällään on jo saavutus. Niin ja kyllä, olin Lohjalla. Take that.
Himassa siinä joskus kymmenen jälkeen. Mä olin tarkoituksella säästänyt peseytymiset kotiin. Sauna, hyvä ruoka ja Vivaldi tuntuivat jo miltein taivaalliselta lopulta. Sarjassamme "Suurmiesten elämänkerrat" jaksona tuli Kiinan viimeisen keisarin Pu Ji:n horinat.
Pitäisi tänään käydä viemässä se panssari takaisin tuomakselle ja siitä sitten juhlistamaan sisterinpojan 21 kk-päivää (12 + 9 kk) maan päällä. Jotenkin mä en ole koskaan ollu sujut syntymäpäivien kanssa, mitä ihmeellistä niissä oikein on? "Whoa, olet taas onnistunut elämään vuoden pitempään!", käytännössä sama saavutus mitä kalatkin saavat aikaiseksi: hengittäminen ja syöminen.
Ei oikeastaan harmita, Amir on hyvä jätkä. Olin kyllä asennoitunut tänään kuluttamaan ruutia Hyrylässä, mutta aikataulumuutosten takia sai se sitten jäädä.
np. Vivaldi - 10 Allegro Non Molto
Auf Wiederlesen!