IRC-Galleria

Ompas taas kulunut aikaa...
Kesä alkaa olla loppupuolella... tai niin no... mut yöt o ainaki pitempii...
Ja kaikenlaista on tapahtunu... Suhteita on alkanu ja loppunu ja taas alkanu.
Hauskaa on ollu ja ressii... Juhlii toistensa perään ja kaikista niistä viälä lahjat antamatta ja monet juhlat vielä käymättä. Serkku se perhana on menossa vielä naimisii ja isäpappa meinaa väitellä tohtoriks... Mitäs mulle sitte kuuluu?
Heinäkuun bruttopalkka jäi tilinauhan mukaan noin 550e liian piäneks.
Öitä tehty ja laiskoteltu... Grillattu, saunottu mut ei kyl oikeestaa uitu... paitsi vähä mökil mut tosi vähä. Rakastunu pariinki otteesee iha vaa siks ku se o nii piru mahtava fiilis!
Dokattu nii et masentaa. Tupakka lakkoki pitäny yhtä hyvi ku... no joku juttu ku vuotaa tosi paljo hei emmä nyt jaksa keksii mitää sellasta keksikää joku muu.
Nyt ku ois sellanen ihminen kuka ois valmis ja kaikenlisäks halukas jakamaan hetken elämäänsä kanssani, niin eikös silloin valahda taas sitä itseään oikeen runsaasti housuun.
Mikä siinä on? Miksi sitoituminen on niin hankalaa? Siksikö että koen tarvetta laskea kaikki suojani mutta mitäs jos se toinen ei pidäkkään siitä paljaasta pinnasta? Totuus on etten luota itseeni. Siksi en voi luottaa muihin.
En tee vapaudellani mitään. En varsinaisesti kaipaa sitä. Luulen kaipaavani. Oikeasti kaipaan läheisyyttä. Kaikki tapahtuu liian nopeasti. Niinhän se on!!! Nyt vasta sen ymmärsin! Olen vanhanaikainen!!! JEEE!!! Ymmärrän taas itseäni! Kiitos Yövuoro ja kiitos galtsun blogi tilitystilasta! Voin taas elää!!!

Mitäs muuta. No uusi produktio alkoi Turun ylioppilas teatterilla nimeltä olen ollut täällä ennenkin, starttaa syyskuussa, tulkaa kaikki ihmeessä katsomaan se huikea spektaakkeli =)
Damiin pitäis mennä poikkeemaan ja nettideittailu on hanurista.