Viime yönä heräsin siihen kun sarvikuono raapi parvekkeeni ikkunaa, sen pikkuiset jalat särkivät minun ikkunani paskaksi, mutta en välittänyt, oletin sen katoavan itsestään pois. Lopulta sarvikuono alkoi syödä kissaani, mutten välittänyt mitään, koska tiesin sen raapivan sarvikuonon sisälmykset auki, ja niinhän se teki, ah Chakra, olet mun eläin niin ihana, julma pikku kakkiainen, alkulähteen lumottu.
Kello kaksi aamuyöllä heräsin siihen kun alakerran natsi työnsi niin rakasta luutaansa perseeseensä ja voihki nautinnollisesti. Irstas vanha setä, veis sen rakastettunsa, luudan mukanaan kauppaan...
No, paskasti jatkui koko loppuyön unet, koska seuraavaksi koko talo paloi ja minä kuolin... Mutta minua ei suostuttu päästämään toiselle puolen, joten minut palautettiin rangaistukseksi ihmisten keskuuteen, ihana koulupäivä, syljen päällesi.