IRC-Galleria

Nyt sitten tilattu. Tulee tammikuussa -08. Nyt on sitten satula, joka sopii ja jota tarvittaessa pääsee muokkaamaan. olisi tietty ollut fiksua päätyä tähän jo heti alussa... mutta minkäs teet, kun ei heti hiffaa. Estepenkiksi voisi alkaa etsiä 31" tai 32" Stubbeniä.

R tunti tänään. Takana pari lepopäivää. Oli siinä virtaa, mutta hyvin se töitä teki. Sunnuntaina tulee varmaan hauska kisapäivä... noh, huomenna täytyy harjoitella rataa...

Taitaapi lihastenkasvatusviikot olla tuottaneet tulosta ja satula menee vaihtoon.
Vanhasta satulasta saisi kyllä kikka-kakkosilla jonkinasteisen sopivan tekeleen, mutta täytynee tehdä nyt pitkän tähtäimen suunnitelma ja hankkia penkki, joka tuon pienen ponin selkään sopii - helpottuu myös ponin elämä ,-)

Wegelius-päivä taas tänään. Hauskasta!!!

Lumppari sai vain ISON kansan porkkanoita - huomenna tunnille ja paluu kouluhevosen arkeen - ja tuleviin kisoihin.. jolle edelleen tupla-tripla-hah-hah!

On se hyvä, että hevonen ainakin saa hierontaa, omistajasta niin viis ,-)

Nyt ei tullut ihan "puhtaita papereita". Selkä vasemmalta puoleta vähän jumissa, samoin kaulan lihakset oikealta "liitoskohdasta". Ei siis mikään ihme, että hevonen ei ole halunnut asettua vasemmalle vaan mieluummin asettunut tarvittaessa ulospäin. No, satulaa tässä on jo hetken aikaa miettinytkin, että tarttis tarkistaa, koska näin oli jo keväällä puhe. Joten huomenna ollaan sitten viisaampia.

Mutta pääsin maastoilemaan "Nalle Puh" korvaisella suokilla tänään! Wegelius on niin kivan letkeä kaverii. En yhtään ihmettele, että sodista on Suomi tuollaisten kavereiden kanssa voittajana selvinnyt.

Tänään jatkettiin taas maasto-hirmu-jermun kyydissä istumista.
Siinä, missä koulukentällä pidäte menee läpi puolessa askeleessa, nyt tarvittiin puolenkymmentä - täytynee vaihtaa olympia kuolaimeen maastoiluun, harmittaa, kun joutuu sen verran kovaa kiinni ottamaan. Ei päästy koko lenkkiä tekemään, koska oli hirhi-miehiä mehtällä - onneksi fiksut hirhimiehet varoittivat, että ei kannata sekaan mennä..

Jos muuten hevosen omistamiseni on välissä ontuvaa, sen voin kyllä sanoa rinta rottingilla, että maastossa tuo hevonen saa nauttia aidosta hevosen elämästä. Tänään lähdettiin kera A:n ja T:n maastoon - meidän pieni vinkulelu vinkui, viskoi päätään ja steppaili - ja kuski vaan nauraa räkätti selässä. En mä kyllä mitään olisi pystynyt tekemäänkään, koska aamun spinning painoi jaloissa.

Onko maailmassa ihanampaa asiaa kuin hevosen aito ja ihana ilo, kun se nauttii sydämensä pohjasta? Onneksi on talli, jossa maastot ovat niin rauhalliset, että vinkulelun kanssa voi käydä rauhassa maastoilemassa - ja antaa toisen nauttia aidolla ilolla.

Ja huomenna taas maastoon!
Eli näin me valmennaudumme koulukisoihin...

Hobunen on saanut olla melkoisen vapaalla ja kuski keskittynyt vatsan kasvattamiseen.
Maanantaina lepo, tiistaina vain taluutus - kun työ taas venähti - keskiviikkona eteen-alas kentällä, torstaina raspaus, joten ridaus jäi väliin ja tänään taas eteen-alas. Lumpparin favoritti "She-Veikko" visiteerasi. Kovasti kehui, että Lumpparilla virkeä katse - kenelläpä ei olisi, kun itse THE Pimu on toisella puolella käytävää (kaikki kunnia Vekalle, mutta sie olet laukkipää ruuna - THE Pimu on laukkipää TAMMA *joka esittää vaikeasti tavoitettavaa, toim. huomio*).

Lumi toimi tänään paremmin raspauksen jälkeen - vaikkei piikkejä ollut nimeksikään. Tuli laukassakin hyvin rennoksi eteen-alas, alkoi korvat lärpättämään. Tulipa siis kasvatettua pollen lihaksia ja tehtyä sitä Sjef Jansenin mainitsemaa perusratsastusta... eteenpäin pyrkimystä kyllä oli, nimim. meinasi lähteä pieru-pukki-laukkaa ravuritamman perään..

Huomenna ja sunnuntaina maasto, maanantaina lepo - kun tulee hieroja - ja tiistaina hyppytunti - HAH HAH HAH!! Ja sunnuntaina kisat. Jahka kuski jaksaisi opetella radan... Sille oikein tripla - HAH HAH HAH - ja vielä - HAA!!!

Nyt on isot päätökset tehty. Suomeen jäädään ja elämää jatketaan eteenpäin. Hyvä päätös, joka tuntuu syvällä sisällä niin oikealta. Ehkä se Lumppari ihan oikeasti joskus mun aktiivi-pihattotallissa kasvattaa sitä nuorta varsaa elämän saloihin..

Mukavan syyspäivän kunniaksi yhdistetty maasto+maneesi.
Maneesille sopivasti 20 minsan kävelymatka, joten alku-ja loppuverkka tulee siinä samassa. Hyvä maneesi, vaikka herra hepon mielestä ne kukkapuskat oli aikas kauheita alkuun. Lumenius osoitti taas oman positiivisen itsevarmuutensa - vaikka mukana oli aiemmin ko paikassa käynyt hevonen, Lumppari meni ensimmäisenä ja oli porukan jalat maassa oleva tyyppi.

Eilisestä jumituksesta ei tietoakaan tänään ,-)
Säädettiin ensimmäistä kertaa kanget herra hevon suuhun - siis sinä aikana, kun herra hepo on ollut allekirjoittaneen omistuksessa. Edellisen kerran menin kesällä 2006 muutaman kerran kangilla, edellisen om. tunneilla.

Mä voin sanoa vain VOI VIDE! Oli kyllä täysin "hedelmänpoimintatunti" - vaivatonta, helppoa, keskittynyt hevonen, joka teki tosi hienosti mitä pyydettiin! Ei ihme, että tunnin jälkeen oli tyytyväinen omistaja ja hevonen. Tässäpä sen vanhan totuuden taas näkee - kun perusta on kunnossa, on helppo lisätä päälle palikoita.

Jatkamme rakentelua..

Oli vähän tahmean oloinen torstaisen vapaapäivän jälkeen. Tai sitten ehkä pinkeä - oli kuitenkin melkoisen hyvin virtaa... Eipä muuta kuin kentällä eteen-alas ja saatiinhan sieltä lopuksi ihan ok, rento hevonen. Sen jälkeen kiekka laukkaa radalla... Taitaa Helin hieronta tulla tarpeeseen.

Eilen tuli kyllä niin monta ahaa-elämystä ja huippukohtaa tunnilla, että ei voi sanoa muuta kuin "tahtoo lisää". Takaosakäännös vasemmalle - hevonen täysin pohkeen ja ohjan välissä, kantaen itsensä - kerrassaan uskomattoman upean tuntuista! Helppoa ja vaivatonta! Samoin laukassa hyviä pätkiä ja loppuviimeksi sitten oli kunnolla edestä kevyt. Oli tosi tyytyväinen hevonen ja ratsastaja tunnin jälkeen!

Tänään sitten tallin ryhmätunnille - ovat Lumpparille kunnon terapiatunteja! Se oli niin uskomattoman positiivisen iloinen, kun mukana oli kirjava joukko muita. Tekihän se töitä, mutta koko homma meni kyllä omalta puoleltani lähinnä siihen, että antaa hevosen nauttia välissä ihan leppoisasta elämästä - vaikka kentällä puurretaankin.