Niin ne ajat muuttuvat..
Katselen ulos merenrantaan. Kaksi ihmistä istuu vierekkäin rannalla ja tyttö saa hengailla jäbän kainalossa. Se näyttää niin kivalta.
Tarvin ystävän jonka vierellä itsekkin istuisin. Oltais ajeltu Eurooppaan johonkin kauniiseen paikkaan ja jääty siihen nauttimaan elämästä. Mutta kuten sanoin..ajat muuttuvat. Tarvin ystävän..
Ahh..unelmia ei ainakaan tästä päästä puutu.
Ensi vuonna voin taas lukea tätä, ja ehkä nauraa kuinka hassu olenkaan ollut.
Odotan myös talvea, kerrankin. Saan uuden putken Hondaan jonka tärkeä ihminen valmistaa. Sitten nuotitan raikuvin sävelin iltataivaan, saan tähdetkin loistamaan. Ei siitä laulua tule, mutta ääntä kuitenkin.
Horisen taas mitä sattuun, ku kelaan satoja jopa tuhansia asioita kerralla. Nyt lopetan tän ja lähen matkoihini taas..
T: ..en ees keksi mitään..