IRC-Galleria

Taas keran mietin kuinka ollaan mielemme vangit ja kuinka paljon ulkopuolinen maailma ja alitajunta vaikuttaa meihiin. Esim yhdessä asuminen. Muutamme todella helposti asumaan kimppakämppään tuntemattomienkin ihmisten kanssa, mutta rakastetun kaa on paljon vaikeampi muutta yhteen. Voimme elää kaverin, serkun, tuntemattoman kanssa yhteisessä asunnossa, muttei ihmisen kanssa johoon on suhde. Siis ainakaan niin helposti ja nopeasti sitä ratkaisua tehdään. Miks?! Jossain perheissä esim ihmiset elävät kuitenkin "erikseen" - nukkuvat eri sängyissä ja ostavat omat ruuat. Monet kämpikset asuvat "perhenä" - jakavat kaiken yhdessä ja jopa jotkut paneekin. Molemmissa samalla lailla riidellään arkiasioista ja käytännön tavoista. Miksi siis pelätä tehdä ratkaisua? Ehkä siksi että sulle sanotaan "hyi hyi, oletko ajatellut tarpeeksi, ettet tee virhettä" ihan kun suhden loppumisen jälkeen olisi vaikeampaa muutta erikseen kun taas vain kämpisten ei... Hmmm...