IRC-Galleria

Jokunen kk sitten sanoin että N alkaa seurustelee jo ennen vuoden vaihdetta ja että se tulee olemaan "se oikea". Ja mä vaan jään yksin. Kuinka oikeassa olinkaan! En vaan uskonut että musta tulee noin katkera ja katkeruudessani uskon kaiken paskan mitä vain yksi ihminen selittää tarkistamatta totudeen! Nyt kyllä olen pettynyt itseeni, minun jos kenen pitäisi muista ettei kaikki ole niin ku sanotaan. Eikä niin miltä se ehkä aluksi vaikuttaa. Pitäis muistaa että ihmiset puukottavat tahallaan, ilkeyttään. Tekisi miei pyytä anteeksi täysin tuntemattomalta ihmiseltä. Joten näin julkisesti pyydän anteeksi sitä kaikkea paskaa mitä kirjoitin kahdessa edellisessä merkinnässä. Kyllä nolotta kun nyt tiedän mistä oli kyse. Olin vaan niin väsynyt (tulipa valvottua yli 3 vrk) ja oli tietty stressantunut. Aina helppo uskoa paskaan jos sitä itse haluaa sillä helpottaa edes vähän tätä pettymystä.
Nooh, toivottavasti edes kaks ihmistä tulee onnelliseks tässä pinnallisessa maailmassa. Vaikka en kyllä tuu koskaan kestämän tätä ajatusta, liian paljon menetin, eikä mun pettynyt ja surullinen olo kuitenkaan tästä paranee...