IRC-Galleria

Harvoja kertoja kun olimme fiksuja ja teimme oikeat ratkaisut - mentiin kotiin nukkuu baarista eikä jatkamaan toiseen

Pian oma "mulatti" saapuu kotiin!!!!! Ikävä jo kova....

Mikä on AbFabin salaisuus? Miksi niin monen (nimenomaan) homon ehdoton ykkönen? Miksi niin moni nauraa Ednalle ja palvoo Patsyä? Ei tarvi olla psykologi osatakseen vastata näihin. Samaistuminen. Jokainen joka tykkää sarjasta samaistuu hahmoihin, mutta ei ehkä niin ku itse sen kuvittelevat! Tajusin nimittään että kaikki haluaa olla yhtä "kovia jätkiä" ku Patsy. Ämmä vetää viina ja huumeita, ei syö mitään, panee kaikkea mikä liikkuu mutta silti kaunis, hoikka, rikas (tai nooh, ei tee mitään ja elää toisten siiveillä) ja haluttu. Edina on taas kun jokainen homo okeasti on. Säälittävä, ylipainoinen, juopotteleva, vastuuton, neurooseja täynnä tyyppi jonka kurjuudelle ei voi ku nauraa. Mutta itsehan sitä ei Edina (lue homo) myönnä. Minäkin olen samanlainen...

Tajusin myös yhden toisen asian tänään. Se mitä pelkäsin ei tuu enää takas. Tiedän mitä tunnen ja asioiden jäsentäminen lokeroihin on yllättävän helppoa!

Onko Suomessa langetettu kuolemantuomioita miesten välisestä seksistä? Miten kävi sotamies Anna Yrjänäntyttären? Koska lesbot astuivat suomalaisille teatterilavoille?


Vantaan kaupunginmuseossa avautuu 11.5.2007 näyttely Sateenkaari-Suomi, joka on johdatus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden historiaan Suomessa 1600-luvulta nykypäivään. Näyttely kertoo lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten aseman muuttumisesta: kuinka rikollisista, sairaista ja synnintekijöistä tuli 2000-luvulle tultaessa kansalaisia, jotka ovat tasavertaisia %u2013 tai ainakin lähes tasavertaisia valtaväestön kanssa.

Näyttelyssä käsitellään muun muassa lainsäädännön muutoksia, ristiinpukeutumisen ja suomalaisten transihmisten historiaa, homoseksuaalisuutta maaseudulla, kaupunkien kellari- ja kapakkakulttuuria ja järjestäytymisen historiaa. Aiheita esitellään myös kulttuurin ja kirjallisuuden näkökulmista. Runsas kuvitus on ainutlaatuinen kokonaisuus arkistojen ja yksityiskokoelmien aarteita.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jonka ovat toimittaneet Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Kirjan kustantaa Like.

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhalla rautatieasemalla 15 minuutin junamatkan päässä Helsingistä. Lähijunat R, H, Z, K, I ja kaikki kaukoliikenteenjunat pysähtyvät Tikkurilassa.


SATEENKAARI-SUOMI
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa
11.5.-30.9.2007

AVOINNA
Ke 11-16, to 13-18, pe-su 11-16
26.6. %u2013 12.8.2007 ti-su 11-18
Sisäänpääsy: 2 %u20AC / 1 %u20AC, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO
Tikkurilan vanha asema
Hertaksentie 1
www.vantaa.fi/kaupunginmuseo
Lisätietoja: Marjo Poutanen (09) 8392 4189
marjo.poutanen@vantaa.fi

Ensimmäinen sellainen otettu... En todellakaan tiedä onko se järkevä, onko se merkittävä pitkällä tähtäimellä, mutta se on tehty. Sekava olo, olin jo sulkenut sen kaiken ja nyt kun rikkoutunesta padosta kaikki vyöryi päälle. En valita, en. Vaikka sattuu ja paljon. Joku pv opin olemaan sen kaa OK. Onhan niitä pahempiakin näkynyt, PALJON pahempia!

Ja ZENissa ja päässä soi http://youtube.com/watch?v=pwLg8paN2UE

Keskusta, ihmiset, aurinko, "Don't think of me" korvissa, kyynelet ja paljon.... #?%&#!

Tiedän yhden yhden asian... RAKASTAN!

http://youtube.com/watch?v=pwLg8paN2UE


so you're with her
not with me
I hope she's sweet
and so pretty
I hear she cooks delightfully
a little angel beside you

so you're with her
not with me
oh how lucky
one man can be
I hear your house is smart and clean
oh how lovely with your homecoming queen
oh how lovely it must be

when you see her sweet smile baby
don't think of me
and when she lays in your warm arms
don't think of me

so you're with her
not with me
I know she spreads sweet honey
in fact your best friend I heard he spent
last night with her
now how do you feel, how do you feel?

when you see her sweet smile baby
don't think of me
and when she lays in your warm arms
don't think of me
and it's too late
and it's too bad
don't think of me
and it's too late
and it's too bad
don't think of me

does it bother you now all the mess I made
does it bother you now, the clothes you told me not to wear
does it bother you now all the angry games we played
does it bother you now when im not the-re

when you see her sweet smile baby
don't think of me
and when she lays in your warm arms
don't think of me
and it's too late
and it's too bad
don't think of me
and it's too late
and it's too bad
don't think of me...

Valvoin koko yön, kissat riehui ja teki meili kurista ne hengiltä! Sitten aamutoimet ja töihiin, töissä ei kauaan jaksanut olla joten lähdin asematunnelin kautta kotiin. Huomasin seisovani kukkakaupan edessä katselemassa kukkia ja synttärikorttiä! PRKL! Sitä ihminen ei sitten aivoilleen voi mitään. Mä olen tälläinen että unohtelen kaikki merkkipäivät, välillä pitää kalenterist tsekata pojan syntymäpäivän - aina mietin että onko se 3. vai 4. pv. Mutta #&¨%#&?"! miksi tämä päivä on niin takaraivossa?! Ehkä se on tää Neuvosto kasvatus. Kaikki Neuvoston saavutukset meille toistletiin aj toisteltiin, kunnes alkoi reagoida Pavlovin koiran tavoin. Tasan 46v sitten ihmisen maailma muuttui täysin ikiajoiksi, kiitos meille venäläisille ja Yuri Gagarinille! .. jonka elämä ei olutkaan niin hohdokasta ja loppu vielä pahempi....

Ystäväni, ainoa linkki, joka enää jäljellä siihen minuun onnelliseen lapsuuteen lähetti minulle elokuvan. Elokuva ittessään ei ollut kovin kaksinen, mutta herätti niin voimakkaita tunteita minussa. Yhtäkkiä muistin sen kaiken minkä kaipaan, sen huolettoman, ihanan elämän. Sen kauniin kaupungin, niitä ihmisiä. Niitä aikoja kun minäkin saatoin pysäyttää ihmistä kadulla kysyäkseen että voisko hän muistuttaa mulle sen ja sen biisin melodian, ku se nyt on vähän hakusessa. Eikä mua katsottu kieroon vaan autettu. Kiitos kaunis riitti eikä tarvinnut siitä maksaa. Sitä aikaa kun yöt ovat melkein yhtä valoista kun yöt, lämmin ja kostea ilma, sillat nostettu ja täytyy odottaa aamua jos haluaa päästä kotiin sillä et tietenkään kerennyt ajoissa mennä toiselle puolelle kun oli niin kiva kavereiden kanssa....

http://www.photostranger.com/gallery/gallery_russia/petersburg-1/

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
Että tuntisit oikeesti
Miten paljon sä haavoitit.
Ja miten kerran toisensa,
Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.
Älä väitä ettei sulla ole muka muistoo.
Vai pidätkö sä mua tyhmänä,
Jolla ei ole väliä?
Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä?

Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla,
Jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
Että noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa.
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan saman,
Jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä,
Palaakaan inhimillisyydestä?

Joo mä tiedän mitä tunnen,
Mut sitä koskaan ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu enkä raivoo, enkä huuda,
Siihen suostu enää en.

Yksi ainut katse jota et ymmärrä kuitenkaan,
Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä.
Sitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja sitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana.
Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua,
Sitä mihin oon päässyt ilman apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
Avasit mun silmät, en usko enää satuja.