IRC-Galleria

Kaikki kreationismin muodot sisällyttävät itseensä jonkin verran teologista sisältöä, mutta niiden tieteellinen sisältö vaihtelee huomattavasti. Modernin geologian kehittymisestä alkaen, 1800 ja 1900 -luvuilla, ovat kreationismit eristäytyneet yhä enemmän yleisesti hyväksytystä tieteestä. Useat kreationismin suuntaukset ovat luotu alunperin torjumaan ja todistamaan vastaan jotain tieteessä noussutta yleisesti hyväksyttyä käsitettä vastaan(kuten Young Earth Creationism - liike, joka puoltaa kirjaimellista raamatuntulkintaa ja näin ollen noin 6000 vuotta vanhaa maata ja sitä, että kaikki on luotu valmiiksi, eivätkä kehittyneet samasta kantalajista). Useimpia moderneja kreationisteja yleisesti kutsutaankin 'anti-evolutionisteiksi' sen sijaan että heidän katsottaisiin tarjoavan vakavasti otettavaa vaihtoehtoa evoluutioteorialle. Evoluutioteorianvastaisuus on melko yleinen kreationisteja yhdistävä tekijä.

Nykyään jo vähemmässä määrin evoluutiota kritisoidaan sillä, että "se on vain teoria". Tämä on termien väärinymmärrys puhekielisen 'teorian' ja tieteellisessä kontekstissa käytetyn teorian välillä. Eron ehkä selvimmin voi nähdä kun muistaa, että painovoimakin on 'vain teoria'. Molemmille teorioille on yhtäläisesti todisteita.

Kreationismi sen sijaan ei ole teoria sanan tieteellisessä määritelmässä. Kreationismi ei perustu kumulatiivisesti kertyneestä todistusaineistosta kehitettyyn hypoteesiin, vaan kirjalliseen tulkintaan jopa vuosituhansia vanhasta uskonnollisesta tekstistä. Kreationismit myös painottavat tällaisten tekstien arvoa muita lähteitä enemmän. Kreationismin 'teoria' ei myöskään ole todistettavissa vääräksi(väite mitä usein myös väitetään evoluutiosta, mikä ei pidä paikkaansa). Vaikka hypoteesista, että maa on vain tuhansia vuosia vanha, voidaankin luoda useita ennusteita, todisteet kumoavat nämä, eivätkä kuitenkaan kreationismia, koska kreationismi on uskonto eikä tieteellinen teoria. Kreationismi tarttuu seuraavaan oljenkorteen hylkäämättä todisteetonta teoriaansa.

Tästä näkyy myös perustavanlaatuinen ero tieteellisen lähestymistavan ja kreationistien käyttämän lähestymistavan välillä. Tieteellinen menetelmä lähestyy luonnollista ilmiötä tavoitteenaan löytää jotain uutta tietoa maailmasta. Ilmiötä tarkastellaan, hypoteeseja muodostetaan ja päätelmillä ehdotetaan mahdollisia selityksiä ilmiölle tieteellisen teorian muodossa. Tähän teoriaan pohjautuen tehdään ennusteita ja testejä. Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, teoria pysyy. Tämä on yleinen käytäntö, että tieteessä parhaiten todisteisiin sopiva teoria säilyy. Tiede ei pyri etsimään todisteita jotka sopivat ennalta määriteltyyn, tiettyyn johtopäätökseen, vaan rakennetaan johtopäätös hypoteesien ja kokeiden sekä todisteiden päälle. Todisteellinen pohja näin ollen on olemassa jo ennen teoriaa.

Kreationismi toimii toiseen suuntaan: Ensin on omaksuttu teoria, tässä tapauksessa "jumala loi". Sen jälkeen etsitään valmiista todisteista kaikki ne osat, mitkä sopivat tähän teoriaan ja hylätään loput todisteet. Todisteiden hylkääminen tapahtuu joko keksimällä muutamia poikkeustapauksia (olosuhteita tai vääristeltyjä tutkimustuloksia) jotka johtavat muiden todisteiden hylkäämiseen väärin perustein tai sitten suoranaisesti vain unohtamalla muiden todisteiden olemassaolon. Tämän jälkeen tuloksia voidaan ihastella sopivasti teoriaan sopivina.

Tieteellinen teoria on aina mahdollista todistaa vääräksi; joko tuomalla esiin todisteita, jotka ovat ristiriidassa nykyisen teorian kanssa, tai mikäli teoria voidaan todistaa yhteensopimattomaksi jo olemassaolevien todisteiden kanssa. Evoluutioteoria sopii nykyisellään biologisiin ja geneettisiin todisteisiin ja on sen lisäksi hyvin vahvasti tuettu fossiilirekisterillä. Luonnonvalinnan tuomaa vaihtelua on myös seurattu luonnossa(Englannin yökiitäjät, syöksyhampaattomat elefantit ja Darwinin pääskyset pienempien muutosten saralla ja useampien eri matelijoiden lajiutumisissa).

Toki nykyään voidaan evoluutioteoriaa jo pitää niin perustavanlaatuisena, ettei sitä voida kokonaisuudessaan todistaa vääräksi. Parhaimmillaankin nykyisestä evoluutioteoriasta voidaan todistaa, että se ei päde kaikkiin lajeihin(vaikka massiiviset todisteet muiden lajien kohdalta ehdottavatkin evoluution pätevän kaikkiin lajeihin). Siinä mielessä evoluutiosta voidaankin jo sanoa, ettei sitä voi todistaa vääräksi. Mikäli niin loistava teoria kehitettäisiin, että se vastaisi kaikkiin todisteisiiin täydellisesti olemalla silti täysin irrallaan evoluutiosta, säilyisi evoluutioteorian mukaiset mallit vähintäänkin tuotekehittelyssä mukana. Evoluutioteoriasta on jo nykyään saatu niin paljon hyötyä eri sovelluskohteissa irti. Kaikki nykyään markkinoille tuodut hyödykkeet juomalaseista autoihin ja deodoranttipulloista aerodynaamisuusmittausten simuloimiseen tarkoitettuja ohjelmia myöten, KAIKKIIN nykyään tuotettaviin kulutustuotteisiin sovelletaan evolutiivistä kehitysmallia suunnitteluvaiheessa. Eikä voida pitää kovin realistisena odotusta, että olisi edes mahdollista löytää teoria, joka tukisi kaikkia todisteita, mitä nykyään on löydetty tukemaan evoluutioteoriaa, olematta silti mitään evoluutiomallin kaltaista. Jos se olisi riittävän lähellä evoluutioteorian perusajatusta, sitä kutsuttaisiin silti evoluutioteoriaksi, vaikka alkuperäisestä Darwinin mallista ei olisi mitään jäljellä.

Kohta on kolmisenkymmentä sivua tiivistettyä tekstiä kreationistien väitteitä vastaan(tämä pätee myös ID väkeä kohtaan). Lähdemateriaalia on vain niin paljon, että odotettavissa voi olla kirjan pituinen tekstikokonaisuus. Missä välissä tuon ehtii kirjoittaa valmiiksi, suuri kysymysmerkki.