IRC-Galleria

Joskus sitä vaan tulee pohdittua pikku juttuja, tällä kertaa oli vuorossa mitätön asia, joka koskettaa kaikkia. Kyseessähän siis on elämä.
Heräsi sellainen ajatus, että tämän homman absurdius on lähes huvittavaa ja totaalisen naurettavaa. Se antaisi hyvät naurut, ellei se sattuisi niin saakutisti. Ja naurattaahan se silti. Meissä nykyajan ihmisissä on semmoisia pieniä evoluution(ko) kehittämiä vikoja, että voi vain ihmetellä miten meitä onkaan näin paljon. Kai jotkut osaavat elää sitten "oikein" ja huolehtia siitä jatkuvuudestakin.
Meinaan, että ainakin minun tuttavapiirissäni elää ihmisiä, jotka vain odottavat, märehtivät ja ovat sen sijaan, että oikeasti toimisivat jouduttaakseen asioita. Noh, itsehän kuulun samaan porukkaan, en siis tuomitse.
Hassuja ovat myös ihmiset, joita pitäisi kunnioittaa vain, koska he, omasta mielestään ja olevinaan, ovat saavuttaneet jotakin, tai vain sattuvat olemaan fiksuja, menestyneitä tai kauniita. Parhaassa tapauksessa kaikkea kolmea. Voe herra isä sentään.
Kyse ei ole siitä, mitä tämän kaiken jälkeen tapahtuu, vaan mitä tapahtuu juuri nyt. Katsopa peiliin tänään. Sama naama ei ole siellä huomenna. Olet päivän vanhempi, päivän olet hukannut, jos et ole pyrkinyt kohti tavoitteitasi.
Kannattaako siis istua paskat housussa kotona odottamassa, että jotain kivaa ja odotettua tapahtuu, kun voisi olla tekemässä jotain, joka edes auttaisi tapahtumaa? Tai kokisit jotain odottamatonta kivaa? On totta, että yritys voi mennä pieleen ja tulee paha mieli. No boo-hoo, ei se siitä paremmaksi kotona istuen muutu, minä, jos kuka, tiedän tämän. Että eiköhän aleta elämään kukin tavallamme ja anneta toisten elää tavallaan ilman turhaa elvistelyä ja sössötystä. Ja sitähän tämäkin on. Miksi siis vaivauduit lukemaan? Elämän salaisuus ei selvinnyt, hukkasit vain noin pari minuuttia elämästäsi. Onnitteluni.