IRC-Galleria

Deeveri

Deeveri

IRC-galleriassa vuonna 2024!

Selaa blogimerkintöjä

DeJesus taipuu sittenkin!Tiistai 04.06.2013 17:27

DeJesus GenetiivijärvelläKeskiviikko 15.05.2013 23:19, 148 vastaajaa

.
Kuinka taipuu DeJesus genetiivissä?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että suomalaiseen käytäntöön sopii paremmin taivutusmuoto DeJesuksen, mutta muotoa DeJesusin ei myöskään voi pitää vääränä.

Kiinnostukseni tämän nimen oikeaan taivutusmuotoon lähti amerikkalaisen sieppaustapauksen uutisoinnista. Iltasanomien ja Iltalehden uutisissa on sekaisin kumpaakin taivutusmuotoa ja sitä kautta sekalainen taivutus päätyi myös rikosaiheisille foorumeille. Helsingin Sanomat uutisoi tapauksesta maltillisemmin – ja käyttää vain yhtä taivutusmuotoa, DeJesusin.

Yritin etsiä Googlen avulla nimeä kummallakin tavalla taivutettuna, mutta osumia tuli erittäin vähän. Suurin osa liittyi juuri tuohon yllä mainittuun tapaukseen ja iltapäivälehtien uutisiin.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013050816996406_ul.shtml
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288563849792.html

Helsingin Sanomat ja maakuntalehti Kaleva käyttävät pelkästään muotoa DeJesusin:

http://www.hs.fi/ulkomaat/Clevelandin+sieppaaja+selitti+tekoaan+kirjeessä/a1368235826620
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/clevelandin-sieppaaja-piti-uhrejaan-koysissa-ja-kahleissa/629512/

Näiden lisäksi löytyi yksi maininta toisesta DeJesus-nimisestä henkilöstä. Seurakuntalainen.fi-sivustolla erään helluntaipastorin nimi on taivutettu DeJesusin:

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ulkomaat/3339/de_jesus_maailman_vaikutisvaltaisimpien_listalle


Koska tutkittavaa materiaalia oli kovin vähän, lähetin sähköpostia Kotimaisten kielten keskukselle (ent. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Sieltä vastasi kieliasiantuntija, joka esitti samat taivutussäännöt, joihin itsekin olin törmännyt. Lisäksi hän sujuvasti lainasi englanninkielistä Wikipediaa, ja kertoi sukunimen DeJesus olevan espanjankielisillä alueilla yleinen patronyymi nimestä Jesus.

Taivutusssääntöjen mukaan s-loppuiset vieraskieliset nimet taipuvat alkuperän mukaan.

Perinteiset suomalaiset nimet taipuvat kuten yleisnimet, esimerkiksi Teräs : Teräksen, Kunnas : Kunnaksen, Ilves : Ilveksen, Ijäs : Ijäksen. Myös suomalaistuneet ja suomalaistetut nimet taipuvat tämän säännön mukaan. Sellaisia ovat muun muassa Sibelius ja Jeesus, joiden taivutuksesta tuskin kellään on epäselvyyttä. Sibelius : Sibeliuksen ja Jeesus : Jeesuksen.

Ranskalaiset nimet taipuvat kuten Descartes : Descartesin, pois lukien nimet, joissa on pääte -illes; ne taipuvat kuten Versailles : Versailles’n.

Kreikkalaisissa nimissä taivutus vaihtelee hiukan ajanjakson mukaan. Antiikin nimet taipuvat yleensä kuten Isis : Isiksen, Hermes : Hermeksen. Toisaalta joissakin tapauksissa käytetään muotoa, kuten Aristoteles : Aristoteleen. Joissakin vanhoissa runosuomennoksissa voi vielä nähdä sellaisenkin taivutuksen, jossa perusmuodon loppu-s jää pois taivutusmuodoista, esimerkiksi Zeus : Zeun tai Kypros : Kypron. Nykysuomessa näiden nimien taivutus on -kse-vartaloinen (Zeuksen, Kyproksen). Tosin vielä saattaa esiintyä esimerkiksi taivutusta Efesos : Efeson : Efesossa, ehkä vanhempien Raamatun käännösten vaikutuksesta. Vaikka historialliset polis-loppuiset nimet taivutetaan tyyliin Akropolis : Akropoliin, saman kreikkalaisperäisen lopun sisältävät nykyaikaiset nimet taivutetaan vierassanojen yleiseen taivutustapaan, esimerkiksi Minneapolis : Minneapolisin (tai Minneapoliksen).

Latinankielisissä nimissä tilanne on avistuksen selkeämpi. Us-loppuiset nimet, joita on paljon ja joista monet ovat tuttuja, taipuvat vanhastaan -us : -uksen. Tutuimmista vieraista nimistä valtaosa on mukautunut suomen taivutustyyppiin (Pilatus : Pilatuksen, Augustus : Augustuksen, Tiberius : Tiberiuksen), mutta nykyisin eri puolilla maailmaa käytössä olevat nimet on yleensä selvintä taivuttaa kaavamaisesti, ilman vartalonmuutoksia (Dolores : Doloresin, Lucas : Lucasin).

Vironkielisten nimien taivutusta sekoittaa niin ikään muuttunut käytäntö. Osa sukunimistä on tullut Suomessa tutuksi jo aikana, jolloin suosittiin nykyistä enemmän virolaisnimien suomeen mukauttamista. Ne taipuvat edelleen suomalaisittain kuten Kallas : Kallaksen, Tuglas : Tuglaksen. Kielilautakunta on kuitenkin suosittanut, että nykyään käytettäisiin taivutusta Kallas : Kallasin. Asia on kai tulkittava niin, että vakiintuneissa käyttöyhteyksissä käytetään vanhaa taivutustapaa. Siis puhutaan suomalaisittain Aino Kallaksesta, mutta virolaista Kallas-nimistä henkilöä kutsutaan Kallasiksi.

Ruotsalaisperäiset nimet taipuvat, kuten Pulkkis, jota taivutetaan genetiivissä Pulkkiksen. Myös muut samantyyppiset s-loppuiset ruotsinkieliset talon- ja sukunimet tavataan taivuttaa ks:llisinä, esim. Kallis : Kalliksen, Lassas : Lassaksen ja Mattas : Mattaksen.


Nimi DeJesus voidaan näitä taivutussääntöjä tulkitsemalla taivuttaa kahdella tavalla. Suositellumpi tapa on Kielitoimiston nimistönhuoltajien mukaan DeJesuksen, joka perustuu Raamatusta tuttujen nimien mukaiseen taivutuskaavaan ja on muutenkin suomalaisille tutumpi. Toisaalta myös muoto DeJesusin on hyväksyttävä, koska nimi ei sellaisenaan ole peräisin Raamatun ajalta tai antiikista, vaan on muodostettu myöhemmin. Tällöin on varmempaa noudattaa kaavaa, jossa nimen vartaloa ei muuteta.


__

LÄHTEET


(Huom. Lähdeluettelo on kuvana, koska gallerian mukaan aioin levittää asiattomia linkkejä. Liekö tuo yksi foorumi syynä.)
Laadin niin vaikean kielioppikysymyksen, etten itsekään osannut siihen vastata. Ja näemmä niin vaikean, että ensi perjantaina kokoontuu Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajat pohtimaan asiaan ratkaisua.

Olen etsinyt aineistoja, joissa nimi esiintyisi taivutettuna, tutkinut nimen alkuperää, lukenut useita s-loppuisten nimien taivutukseen liittyviä ohjeita ja ollut sähköpostitse yhteydessä äsken mainittuun Kotimaisten kielten keskukseen. Kyllä tämä tästä vielä selviää!

DeJesus GenetiivijärvelläKeskiviikko 15.05.2013 23:19, 148 vastaajaa

.
Kuinka taipuu DeJesus genetiivissä?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Löpöä tankkiin!Lauantai 25.05.2013 03:14

Naapurin poika leikkasi nurmikkoa, kunnes ruohonleikkuri alkoi yskähdellä ja lopulta sammui. Tähän nuoren sällin kommentti oli "löpö loppu".

Iltalehti uutisoi bensa-alennusmyynnistä: "Melkein mikään ei vedä suuta niin messingille kuin ysiysi-hintaan myyty löpö."

Mutta myykö kuvan huoltoasema todellisuudessa löpöä vai ei? 17064894_uu.jpg

Mitä on löpö?Lauantai 25.05.2013 03:07, 339 vastaajaa

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

KikkiTiistai 19.03.2013 19:44

Jahas. Siitä on tullut nyt muoti-ilmiö. Kaikilla teineillä on kikit. Niitä näkee täällä Galleriassa ja niitä on nuorten puhelimissa. Kikki on pian kaikkien huulilla. Eteläpohjalaisena en voi olla tässä vaiheessa kertomatta, mikä se kikki oikein on.


kikki: naisen rinta, utare, nisä. [1] "Soli niim pieni tenava vielä, että söi äitisä kikkiä." "Lehemiin kikit piti pestä aina ennenku ruvettii lypsämää."

kikit: tissit, rinnat. "Täytyy käydä antaas vauvalle kikkiä." "Nää kikkiliivit on liian pienet mun kikeille." [2]

kikkiliivit: rintaliivit. [1]


Joistakin murteista löytyy kummallisempiakin merkityksiä:

kikki: penis, erityyisesti pikkupojan kikkeli. "'Älä koske kikkiin, kikkiin sattuu'. Ja tarkoitti siis pippeliä, kun pienet pojat näpelöi vehkeitään." [3] Kikki-Hiiri –meemi. [4]


Vieraisiin kieliin viittaa seuraavat merkitykset:

Kikki: ruotsalainen naisen (lempi)nimi. [5] [6]

kikki, kikit: keskustelijan poisto chatista tai käyttäjän poisto hubilta. "Sain kikit ku vähän perseilin." [7] [8]


Mutta mikä ihme se tämä on:

kikki, KIK: ilmainen viestintäsovellus älypuhelimiin. [9]



LÄHTEET:

[1] Männikkö, S. 2007. Tuukko völijyy? Sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella.

[2] Urbaani sanakirja. 8.9.2012. http://urbaanisanakirja.com/word/kikit/

[3] Kaksplus-keskustelupalsta. http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1068266-tarkoittaako-jossain-murteessa-kikki-nannia-tissia/sivu2.html

[4] Meemi-info. http://meemi.info/index.php/Kikki_Hiiri

[5] Wikipedia. http://sv.wikipedia.org/wiki/Kikki

[6] Wikipedia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kikki_Danielsson

[7] fi.board.topkani.fi/deepolis/showthread.php?t=8885

[8] http://ylilauta.org/pelit/16137285

[9] Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kik_Messenger

Kehtaatko lukea tämän?Sunnuntai 27.01.2013 18:37

En kehtaa =Tiistai 15.01.2013 22:54, 344 vastaajaa

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kuten kyselyn tuloksistakin voi huomata, kehtaaminen tarkoittaa murteesta ja kotiseudusta riippuen kahta eri asiaa. Usein vieraaseen merkitykseen törmää nettikeskusteluissa, opiskelijayhteisöissä, armeijassa tai muussa vastaavassa tilanteessa, mihin on kerääntynyt ihmisiä eri puolilta Suomea.

Varsinkin ensimmäisellä kerralla oudossa asiayhteydessä käytetty sana saattaa aiheuttaa hämmennystä ja vääriä tulkintoja. Seuraavassa muutama esimerkki:

”Itämurretta puhuvan pojan ja länsimurteiden alueelta kotoisin olevan tytön seurustelu meinasi päättyä lyhyeen, kun poika pyysi tyttöä viereensä istumaan, ja tyttö vastasi: en mä kehtaa!”

”Mä olen helsinkiläinen, mutta tällä hetkellä Jyväskylässä ja mua niin naurattaa kun töissä joku kysyy, että kehtaatko varata lennot tai kahvit.”

”Tämän saman sanan ongelmaan törmäsin opiskeluaikoina, kun siellä oli yksi kaveri Keski-Pohjanmaalta. Oltiin yhdessä luokassa, minulla syli täynnä tavaraa ja matkaa n. 500 m. Kaveri oli samassa huoneessa ja tulossa hetken päästä myös pois. Pyysin kaveria, että kehtaatko tuoda tullessasi tuon tavaran. Lupasi ja tuli hiipien luokseni ja varmisti, ettei muita ollut lähellä. Antoi tavaran vaivihkaa ja kysyi varovasti, että eikö tuota tavaraa olisi saanut tuoda? Ihmetellen kysyin, että miten niin? Sanoi, että kun kysyit, että kehtaako hän. Silloin selvisi minullekin ensimmäistä kertaa, että sana kehtaa voi tarkoittaa ihan jotain muutakin.”

”Tulee aina mieleen kainuulainen äitini, joka lähti opiskelemaan Helsinkiin ja asui parin eteläsuomalaisen tytön kanssa. Kuulemma tytöillä oli hauskaa, kun äitini ei kehdannut mennä lähikauppaan maitoa hakemaan, eikä kehdannut viedä roskista... Pitivät hyvin ujona ja estyneenä. :D”

Pääsääntönä voi pitää sitä, että itämurteissa ”en kehtaa” tarkoittaa samaa kuin ”en viitsi” ja länsimurteissa ”hävettää, en uskalla”. Kun molemmat merkitykset tuntee, voi tarkoituksen yleensä päätellä asiayhteydestä. Kehtaaminen on ollut joskus myös peruskoulun äidinkielen oppikirjassa esimerkkinä murteiden eroista.


Lähteet:

http://suomisanakirja.fi/kehdata
http://urbaanisanakirja.com/word/kehdata/
http://fi.wiktionary.org/wiki/kehdata
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4481
http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/189193/_mita_tarkoittaa_sinun_mielestasi_kehdata_
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1103775/missa_tarkoittaa_kehdata_kehtaatko_eri_murteissa_eri_merkitys

LippuherutuksistaLauantai 12.01.2013 14:07

Varas voi kopioida keikkalippusi valokuvasta

Irc-galleriaan tai Facebookiin kuvattu lempiyhtyeen konserttilippu on huonoimmassa tapauksessa helppo kopioida. Suomalaisen lipputoimiston mukaan varkaustapauksia tunnetaan täälläkin.

Lipputoimisto Tiketistä kerrotaan, että tiedossa on pääsylippuvarkauksia, joissa valokuvia on tulostettu. Jo vuosien ajan tapahtumapaikkojen porteilla on luettu koneellisesti pääsylippujen viivakoodeja - sama viivakoodi on näkyvissä valokuvissa. Kuka viivakoodin kanssa ehtiikään ensimmäisenä paikalle, pääsee ainoana sisään.

http://yle.fi/uutiset/varas_voi_kopioida_keikkalippusi_valokuvasta/6444367

http://abclocal.go.com/ktrk/story?section=news/consumer&id=8945401

PutosinLauantai 15.12.2012 19:35

Talvella ei voi pudota kuin eno veneestä, mutta nyt voi kivasti pudota kelkasta.

Kik, Instagram, Sanajahti...

Jääkö tässä pian kokonaan ulkopuoliseksi kaikesta?

SänkyMaanantai 08.10.2012 15:56

Sängyssä on jalkopää, mutta mikä sen toisen pään nimi on?
http://yle.fi/uutiset/pojat_eivat_opi_kirjoittamaan_peruskoulussa/6281342

Yli kolmannes peruskoulun päättävistä pojista ei osaa tuottaa tekstiä edes välttävästi. Toisaalta vain 40 prosenttia pojista uskoo, että työelämässä tarvitaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntemusta.


"Asiaintilan vahvinta varmuusastetta merkitsevät partikkelit tietysti, toki, kyllä sekä sanaliitto totta kai osoittavat, että puhuja on vakuuttunut esittämänsä tiedon paikkansapitävyydestä ja pyrkii vakuuttamaan siitä vastaanottajiakin."

Iso suomen kielioppi § 1608

Ks. myös: http://en.wiktionary.org/wiki/tottakai