IRC-Galleria

Yö-paitaan.

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on esitetty kysymys:
Ylioppilaskoevihkoissa lukee aina "kokeen pisteitys". Kumpi on oikein suomen kieliopin mukaan? Pisteitys vai pisteytys?

Suomen kielen sanakirjoissa sana esiintyy muodossa pisteitys.

Vertaa pisteittää, joka tarkoittaa

1. tehdä pisteitä, merkitä pisteillä. Pisteitetty alue kartassa.
2. antaa jllek pistearvot, pisteyttää. Pisteittää testisuoritukset.

Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.

03.10.2009 Helsingin kaupunginkirjasto



Kielitoimiston sanakirjan (1. painos v. 2006) mukaan molemmat ovat oikein merkityksessä 'antaa jllek pistearvot', esim. "Pisteittää testisuoritukset", eikä sanakirjassa aseteta näitä kahta kirjoitusasua paremmuusjärjestykseen. Voisi siis yhtä hyvin kirjoittaa "Pisteyttää testisuoritukset". Pisteittää-sanalla on toinenkin, vanhempi merkitys 'tehdä pisteitä, merkitä pisteillä', esim. "Pisteitetty alue kartassa". Tässä merkityksessä ei pisteyttää-muoto kävisi.

Kielitoimiston sanakirja on uudistettu ja laajennettu versio Suomen kielen perussanakirjasta (1992), joka esittelee 1990-luvun alussa voimassa olleita suosituksia. Vuonna 2001 ilmestynyt nidottu laitos on sisällöltään muuttamaton.

"Pisteyttää" mainitaan jo Perussanakirjassa, mutta sen kohdalla on viittaus silloin parempana pidettyyn asuun "pisteittää".

Perussanakirjallakin oli edeltäjänsä: Nykysuomen sanakirja. Sen IV osassa on hakusana pisteit/tää (verbi), -ys (teonnimi) ainoastaan merkityksessä 'tehdä pisteitä jhk, varustaa pisteillä, punkteerata', esim. "Pisteittämällä kartalle merkitty alue". Teos ilmestyi vuonna 1956, ja kaikki myöhemmät laitokset aina 2000-luvun alkuun asti ovat muuttamattomia kopioita. Näyttää siltä, että sanaa ei tunnettu 1950-luvun alussa lainkaan siinä merkityksessä, jonka kysyjä esittää, tai se ei ainakaan ollut niin yleinen, että se olisi valittu sanakirjaan.

http://yle.fi/abitreenit/Abitreenit_vanha_keskustelupalsta/yle.fi/abitreenit/keskustele/viewtopic90c5.html
http://www.kysy.fi/kysymys/ylioppilaskoevihkoissa-lukee-aina-kokeen-pisteitys-kumpi-oikein-suomen
http://www.uef.fi/fi/opiskelu/pisteitys

- Kyllä on vahvempi sana!
- Kyllä ei ole!



Riippuu tietysti siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Lauseen sisällä ei näyttäisi kuitenkin olevan aina vahvempi. Samaa mieltä vahvuudesta on ollut myös suurin osa vastaajista. Ei määrää lauseen merkityksen. Kyllä vain korostaa kielteisyyttä.

Esim.

Kaveri ei tule käymään tänään. (Kielteinen merkitys)
Kaveri tulee käymään tänään. (Myönteinen merkitys)
Kaveri kyllä tulee käymään tänään. (Myönteinen/toiveikas merkitys)
Kaveri ei kyllä tule käymään tänään. (Korostetun kielteinen/negatiivinen merkitys)

Sanojen järjestyksellä ei ole merkitystä, ei muuttaa paikastaan riippumatta koko lauseen kielteiseksi.

Esim.

Ei kyllä pidä mennä järven jäälle enää.
Kyllä ei pidä mennä järven jäälle enää.

Yksinkertaisimmillaan lause muodostuu vain kahdesta sanasta.

Esim.

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Ei kyllä! (Kielteinen merkitys)

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Kyllä ei! (Kielteinen merkitys)


Jos keksit päinvastaisia esimerkkejä tai sinulla on omia näkemyksiä aiheesta, kirjoita kommentti!

Suomen kielen lautakunta: "Alkaa tekemään" on nyt hyvää suomen kieltä.

Lautakunnan mukaan kieliopin vastainen ilmaisu päätettiin sallia, koska niin monet suomalaiset käyttävät sitä itsepintaisesti.

Suomen kielen lautakunta on päättänyt taipua joukkovoiman edessä ja luopua taistelusta alkaa tekemään -ilmaisua vastaan.

– Pitkän keskustelun jälkeen lautakunta päätti, että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi, lautakunta kirjoittaa lähettämässään tiedotteessa.

Suomen kielen lautakunta perustelee oikeakielisyyden vaalijoita järkyttävää päätöstään sillä, että yritykset karsia kieliopin vastainen ilmaisu eivät ole tuottaneet tulosta.

– On suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Kouluopetuksesta huolimatta he eivät ole omaksuneet kirjoitetun kielen normia, ja siksi alkaa tekemään -rakenteita näkee jatkuvasti myös huolitelluiksi tarkoitetuissa teksteissä, tiedotteessa perustellaan sitä, että alkaa tehdä -ilmaisun ohella hyväksytään nyt aiemmin murteellisena ja puhekielisenä pidetty ilmaisu.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_tekemaan_on_nyt_hyvaa_suomen_kielta/7070427


Moni koululainen ja opiskelija on tässä tilanteessa ihmeissään, ja opettajat pettyneitä. Kaikki opetus on mennytkin hukkaan.

Miksi piti luovuttaa? Missä on se enemmistö? Koululaiset tekevät virheitä, se on luonnollista. Jotkut tekevät virheitä ja rikkovat sääntöjä aivan kiusallaan. Sitten yhtäkkiä virhe ei olekaan enää virhe - sääntö kumotaan. Oppilas ajattelee herkästi: onko muillakaan virheillä sitten niin väliä? Voiko muitakin sääntöjä muuttaa, jos jättää noudattamatta niitä?

Ketä tämä uudistus palvelee? (Muuta kuin tietenkin kirjoitustaidottomia toimittajia, jotka saavat pienen helpotuksen työhönsä.)

Kerro mielipiteesi kommentilla tai äänestä.

Kysyin ennen joulua, mitä haluaisit mieluiten.

Tässä tulokset:


Galleriakyselyn lisäksi kysyin saman kysymyksen eräässä toisessa sosiaalisessa mediassa. Erona näissä kahdessa oli se, että täällä galleriassa kaikki vastaajat ovat vapaaehtoisesti, oma-aloitteisesti ja anonyymisti käyneet vastaamassa galluppiin, kun taas siellä toisessa paikassa jokainen vastasi henkilökohtaisesti juuri hänelle sattumanvaraisesti osoitettuun kysymykseen. Toki vastaamatta jättäminen oli myös mahdollista.

Ja tulokset:


Vastaajat ovat kummassakin sosiaalisessa mediassa arviolta keskimäärin saman ikäisiä, vastaajia on suunnilleen sama määrä ja kysely on toteutettu samaan aikaan molemmissa paikoissa. Mitä voidaan päätellä? Ehkä ei mitään, tai sitten se, että anonyymisti/julkisesti vastaamisella on jotain merkitystä. Ehkä myös sillä, vastaako henkilö oma-aloitteisesti vai toimitetaanko kysymys hänelle nenän eteen. Tämä kannattaa muistaa, kun tulkitsee yleisiä mielipidemittauksia tai lehtien gallupeja ja vertaa niitä vaikkapa eduskunnan äänestystuloksiin.

Järjestin perinteiseen tapaan ilotulituksen naapuruston riemuksi/kiusaksi.

Ammusten määrä: n. 460 kpl
Hinta: n. 1,90 €/sekunti

YouTubesta löytyy kolme eri kameralla kuvattua versiota


Laaja pystykuva:



Tiukka laajakuva:



Kehno kuvakulma kentän laidalta:
http://www.youtube.com/watch?v=DC0O4hny8_Q

Harmi, kun kukaan ei vastannut kryptoniitti. Turmaliinia sentään ehdotettiin.

Smaragdista tässä kuitenkin oli kyse. Oikeiden vastauksien määrä lämmittää lapsuudessaan kiviäkin keräilleen kielioppinatsin mieltä. :)

Ryynätä on mielenkiintoinen verbi. Kyselyni perusteella suurin osa käsittää ryynäämisen olevan oksentamista. Tuo merkitys saattaa olla ehkä peräisin jostain murteesta, kun muut vaikuttaisivat liittyvän lähtökohtaisesti armeijaslangiin.

Mitään selkeää murrelähdettä ei kuitenkaan löytynyt. Joissakin murteissa ryynääminen tai rynääminen on kaatumista ja jossakin toisaalla, erimerkiksi Raahessa, ryynääminen on ruuan ruskistamista paistinpannussa.

Google-haulla löytyy viitteitä eniten armeijaslangiin, jossa ryynääminen on ryömimistä (varsinkin taisteluharjoituksissa ryömimistä). Myös Irc-galleriassa on yhteisö Ryynääminen, jonka kuvaus viittaa armeijatouhuihin.

Sana ryynätä on muodoltaan lähellä sanaa rynnätä. Ehkä inttijätkien puheita kuunnelleet nuoremmat pojat tulkitsivat ryynäämisen olevan jonkinlaista rynnistämistä tai rynnäköintiä, ja sitä kautta siviilipuolelle muodostui ryynäämiselle hieman toisenlainen merkitys: rynnistää, tungeksia.

Miksi sitten yleisin merkitys vaikuttaisi olevan oksentaminen? En tiedä!

LÄHTEET:

http://urbaanisanakirja.com/word/ryynata/
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
http://hommaforum.org/index.php?topic=7.2425;imode
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=2286780
http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/Murresanat.html

Jos sinulla on teoria, arvaus tai tieto siitä, miksi ryynääminen on oksentamista, kerro se kommentissasi.

Deeveri 2013

Kysyin pari päivää sitten, onko 15-vuotissyntymäpäivänään rikoksen tekevä rikosoikeudellisesti vastuussa kuprustaan.



Monilla varmasti on tiedossa, että rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Rikosoikeudellinen vastuu tarkoittaa, että rikoksen tekijä voidaan asettaa syytteeseen ja tuomita rikoksesta. Alle 15-vuotiaskin on silti korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. Lisäksi rikoksesta kiinni jäävästä alle 15-vuotiaasta tehdään lastensuojeluilmoitus; hänen rikoksensa ja muu tilanteensa käsitellään sosiaaliviranomaisten kanssa.

Näin siis asia yksinkertaisuudessaan. Mutta milloin tuo vastuu täsmällisesti alkaa? Lakitekstissä puhutaan viisitoista vuotta täyttäneestä henkilöstä. Yksi mahdollisuus olisi määrittää vastuu alkamaan täsmällisen syntymäajan mukaan - minuutilleen. Aina ei kuitenkaan täsmällistä syntymäaikaa ole mahdollista saada selville riittävän nopeasti tai ollenkaan, ja lisäksi pitäisi olla tiedossa rikoksen tapahtuma-aika minuutilleen.

Toinen vaihtoehto olisi määrittää kaikki 13.6. syntymäpäiväänsä viettävät syntyneeksi 13.6. klo 00:00. Tämä kuitenkin olisi epäreilua enemmistöä kohtaan – siis kaikkia niitä, jotka ovat syntyneet 00:01 tai sen jälkeen.

Sitä vastoin vuorokauden vaihtuessa seuraavaksi on varmasti viimeisinkin sinä päivänä syntymäpäiväänsä viettävä täyttänyt vaadittavan määrän vuosia. Niinpä on loogista, että henkilö määritellään 15 vuotta täyttäneeksi syntymäpäivän päättyessä, toisin sanoen syntymäpäivää seuraavan vuorokauden alkaessa.

Tähän ratkaisuun on päädytty myös Korkeimmassa oikeudessa. Korkeimman oikeuden mukaan vastuuikäraja voitaisiin määritellä syntymähetken perusteella, mutta syntymäajasta ei rikosasioissa ole kuitenkaan käytännössä saatavissa syntymäpäivää tarkempaa selvitystä, minkä vuoksi säännöstä on tulkittava vakiintuneen käytännön mukaisesti syytetyn eduksi.

”Rikoksen tekoaikaan viittaava ilmaisu "teon hetkellä" on kielellisesti yksiselitteinen. Mikäli rikoksen tekohetki on tarkasti määriteltävissä ja tekijän syntymähetki on tiedossa, vastuuikärajan täyttyminen voitaisiin arvioida tekijän todellisen syntymähetken perusteella. Syntymäajasta ei kuitenkaan käytännössä ole rikosasioissa saatavissa tarkempaa selvitystä kuin päivän tarkkuudella ilmoitettu syntymäaika, eikä tällaista selvitystä ole tarkoituksenmukaista edellyttää hankittavaksikaan.”

”Aiemmassa oikeuskäytännössä (KKO 1952 II 10 ja KKO 1964 II 84) on katsottu, että henkilön, joka rikoksentekopäivänä oli täyttänyt 18 vuotta, on katsottava tehneen rikoksensa 15, mutta ei 18 vuotta täyttäneenä. Myös oikeuskirjallisuudessa on puollettu kantaa, jonka mukaan rikosoikeudellisesti merkityksellinen ikä täyttyy syntymäpäivän päättyessä.”

”Korkein oikeus katsoo, että tällaisessa tilanteessa vastuuikärajan täyttymistä koskevaa säännöstä on tulkittava vakiintuneen käytännön mukaisesti syytetyn eduksi --”


LÄHTEET:

http://www.kko.fi/52399.htm
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030515
http://yle.fi/uutiset/kko_15-vuotias_ei_ole_syntymapaivana_rangaistusvastuussa/5659926

Vi anländer om en stund till Parkano

En hetkeen ole kirjoittanut tänne blogiin, mutta korjataan asia nyt.



Laadin kyselyn siitä, kuinka pitkä on hetki. Vaikka hetken pituutta on oikeastaan mahdoton määritellä, vastaukset noudattavat selkeää jakaumaa.

Yli puolet vastaajista käsittää hetken pituudeksi 1-5 minuuttia, joka on sama kuin aikaisemmin VR:n kaukoliikenteessä käytössä ollut hetki: "Hetken kuluttua x", jossa x on jokin asema, esimerkiksi vaikka tuo Parkano. Kuulutus tuli junassa keskimäärin 3 minuuttia ennen asemalle pysähtymistä. Tuon hetken kuluessa kyydistä poistuva matkustaja ehti pukea takin, ottaa laukkunsa ja siirtyä vaununsa päätyyn lähimmälle ovelle.

Nykyään kaukojunissa kuulutetaan "Seuraavana Parkano / Nästa Parkano / The next stop Parkano". Mahtaako syynä olla se, että rautateillä kaiken pitää olla täsmällistä, eikä sen vuoksi voida käyttää epämääräisiä aikayksiköitä. Toisaalta VR:n nykyisen täsmällisyyden tuntien tuollainen selitys kuulostaisi lähinnä surkuhupaisalta.

Muunkin pituisia hetkiä toki on olemassa. Voi sanoa esimerkiksi "Eipä ollakaan hetkeen nähty". Tuo hetki voi olla melkein mitä tahansa muutamista minuuteista useisiin vuosiin. Hetki on myös hyvin venyvä käsite silloin, kun kaveri sanoo tulevansa hakemaan hetken päästä.

Mutta onko hetki todellisuudessa paljon lyhyempi? Hetkeä voisi verrata valokuvaan. Kuvaan on tallentunut hetki. Pitemmällä valotusajalla vähän pitempi hetki, mutta kuitenkin. Hetki on tarkimmillaan yksi piste aikajanalla.

Hetki on myös varsin suosittu aihe lauluissa. Rakkauden ja elämän ohella hetki on aihe, joka löytyy suunnilleen jokaisesta genrestä virsistä viisuihin ja trancesta trashiin. En listaa tähän Youtube-linkkejä, mutta voit itse muistella ja laskea, kuinka monesta biisistä löytyy hetki jossakin muodossa jollakin kielellä.

Tästä blogitekstistä en myöskään tee tämän pitempää. Jos juttu herätti ajatuksia, jatkan keskustelua kommenteissa.