IRC-Galleria

PImeät yöt, tähdet. Viime talvena ei pahemmin niitä nähny, leireillä tieten vartiovuorossa. Tuliko sitä nukuttua loppuvuosti vai mitä ihmettä, en tiedä. Tänä talvena aion katsella niitä niin usein kuin pystyy. Näin nuorena sitä jotenkin rauhoittuu kun kahtelee jotain niin suurta ja mystistä. Joku päivä tahdon vielä olla yöllä pihalla jonkun kanssa ja katsoa yhdessä tähtiä tuntien että myös meistä tulisi jotain yhtä mystistä ja kestävää. Joku päivä.

Kokkolahan venetsilaista venettä viettämään. Siinä se viikonloppu meneekin. Koko viikko ollutkin yhtä jöllöttämistä. Järkihän tässä menee! Mut ens viikolle sen pitäisi loppua, jalasta saa tikit pois ja kun se kuntoutuu... Lenkille. Viimein. Aion panostaa siihen sitten kunnolla, intoa taatusti löytyy. Ja helppoahan se on panostaa kun haapajärvellä asuu... Opiskelua, sosialisoitumista ja liikkumista. Just like 3 years before. Tuntuu että sitä on ollut lukossa vaikka onnellinen ollutkin varsinkin viime vuoden. Täytyi ehkä kestää se armeija, käydä muutenkin pohjalla ja nousta sieltä omana todellisena itsenä. Toivon että se näkyy ensvuonna kisoissa.

Kesä on ohi, pian viimeisetkin sen myöntävät. Mutta syksy on kaunista. Saa laittaa takkia päälle, ei se niin kauheaa ole. :) Nauttien vapaudesta toivotan sinulle, joka tätä satut tylsistyksissäsi lukemaan, kaikkea hyvää tälle syksylle. Eihän se ole vain kevät jolloin rakastutaan eihän? :) Ja tarviiko sitä aina rakastua... menee vaan pohja koko tunteelta. (^.¨.^) Positiivisuutta!!! <3