IRC-Galleria

Keskiviikkona oli amkk:n pippalot ja oli ihan jees amkk:n puolelta, sitten baariin meno vain tökkäs omalta puolelta. Too much alcohol and tats it. Tuntemattomien kanssa on aina hassua lähtä viettään iltaa mut tradenomien puolelta löytyy yhteistyöhenkeä. Onneksi.

Loukkasinpa käteni sen illan jäljiltä jonka jälkeen siis nyrkki on ollut lujasti siteissä. Venähdys, uskon. En oo viittiny mennä itkemään siitä sairaalaan. Lenkkeilyä jatkoin, ja niemelän reissu olikin lauantaina. Minä, selvinpäin. Saavutus sinällään. Vois ottaa tavaksi. Ja sit sunnuntaina...'

Tylyä. Tylyä!!! Ensimmäistä kertaa oman mailan kanssa tälle vuodelle salibandya pelaaamaan. Tunne oli korkealla ja mieli positiivinen. Eka tilanne ja jotenkin selkä otti vahinkoa. Sattu niinmaan perkeleesti. Vedin loppuun asti, mut kotimatkalla si pasahti kunnolla. Jäi maanantai koulusta välistä. Ja vielä ei lenkille lähetä. Totaalisen jumissa alaselkä. Mutta niin, jos on jaksanut olla positiivinen niin pitkään kuin nyt niin luottaa siihen edelleen.

Tuo selkä paranee ja varmasti. Tästä lähin verryttelen ja venyttelen ettei moinen toistuis. Salibandyn seuraan palaan jälleen. Saa nopeutta mistä on hyvä rakentaa 5-10 kilometrin juoksua. Varmaan se 3-5 kilometriä on se matka missä luulen olevani omimmillani. Mutta aloitan kyllä pohjalta. Matkaa ennätykseen jos enkat coopperista on 3400... Ensi vuoden unelma.

Rise not fall. Mut nyt kyl on tylytetty olo. Gotta smile back.