IRC-Galleria

On se hassua.

Joskus on ihan rikki ja seuraavana päivänä, ei edes muista että miksi sitä tuli oltua niin rikki. Enkä edes saanu kunnolla nukuttua, mutta jostain syystä olo on vaan huomattavasti parempi!

Olen onnekas kun minulla on terve lapsi. Lapsuuteen kuuluu paljon vaikeita ja raastavia (lähinnä vanhempien hermoja) jaksoja. Vanhemmuus on haastavaa puuhaa.

Rakastan lastani ja elämää! <3

So my story :) Löytyy esim. www.mikseri.net. Kuunnelkaa ihmeessä :D

tuntuu kaikki jo helvetin paljon helpommalta. Vielä kun settiin lisää lällyelokuvan, niin johan elämä taas hymyilee :)

No joskus saa olla prinsessoillakin heikkoja hetkiä. Sorry kaikille niille joille tuli avauduttuu!! Elämä on ylä- ja alamäkiä :) Toisinaan ennemmän alas ja toisinaan sit taas ylös!

Sitten kun sä myönnät että sä olet väsyny ja kaipaat apua. Mitä sitten? No mitäpä muuta kun vittuilua, jee sitä mä just olin vailla, kyllä! Ai että helpotti taas ihan suoraan sanottuna vitusti.

Mä en jaksa näitä joka iltaisia 2-3 tuntia kestäviä nukutussessioita!

Huutava, haistattelevaa, uhmavaa, hermoja raastavaa, teen tasan niin kun haluan, ei kiinnosta mitä sä sanot. Oot tyhmä, inhoon sua, haluun x:n luo, en haluu/haluun. Vittu hajoo pää!!!

Kyllä se vaan on sitten äitiys ihanaa! No "pakkohan" se on lastaan rakastaa, vaikka välillä hermot on riekaleina, pää on räjähtämässä! Toisinaan se sit repee (vaikka kuinka yrittää pitää päänsä kasassa), ja sillon ymmärtää lapsikin että nyt ei todella kannata mennä äitin lähelle. On syytä antaa sen itkeä itkunsta ja odottaa että äiti tulee luokse! Ja ainahan se hetken päästä tulee, selittää miksi käyttäytyi niin kun käyttäytyi. Sitten halataan ja pussataan ja on kaikilla taas parempi mieli

Hip, hurra kun on iloista elämää!

Ja sanokaa mun sanoneen; se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa

P.s. Anteeksi ruma kielenkäyttö, mutta nyt ei päässä paljon kauniita sanoja olekaan

"I'm not here for your entertainment
You don't really want to mess with me tonight
Just stop and take a second
I was fine before you walked into my life
Cause you know it's over
Before it began"

Yeah, fuck the world!!!

Voi niin ku ihmistä V***ttaa!!!!!!!!!!!!!!!!

Jee \O/!!! On tää elämä vaan niin pirun helmee että! Ihan meinaa oksettaa...

Etenkin jos ostaa kaikkea pinkkiä :D Ärsyttää tämmönen ärsytys... Mutta tiimari on pinkkeilijän paratiisi.

Mukaan tarttui:
*hello kitty vihko, pinkki tietty (koska entinen elämävihko on täynnä entistä elämääni, niin tää tuli ihan tarpeeseenkin)
*pinkkikesäkassi (tätä mä olen väijyny jo pitkään, mutta en varmaan osta kassii jos maksaa 6 €, nyt se olikin sit -50% joten miekin raatsin sen ostaa)
*lyijytäytekyniä, ei ollu pinkkei (no ku oli niin halpoja xD)

Ja sit viel toisesta kaupasta
*ponnareita, pinkkejä, vaaleenpunasii jne. reilut 10 (minne ne aina häviää?!?!?)

Tänään pääsi lapsi takas tarhaan lepäämään :) Ei tarvi enää äidin mukana töissä kulkea.

Oltuaan puoli minuuttia pihassa, juoksi poika jo ihan intoo pinkeenä pitkin pihaa moikkaamassa kaikkia kavereitaan. Tainnu tosissaan olla ikävä tarhakavereitaan.

Ja minä saan taas tehdä töitä ilman lasta. Kyllä se pojallekin oli rankkaa kulkea töissä mukana. Pitkiä päiviä, mutta oikein hienosti heinäkuu pärjättii! Kiitos mummun, joka lasta kuskaili mökeillä sekä tietty lapsen isän joka vietti alku kuusta pojan kanssa laatuaikaa :)

Kun vuorokausi vaihtuu alkaa jälleen syksy.
Sekö mieleni näin maahan veti?
Vai oliko se sittenkin tämä saamarin vetinen keli?
Mieli on kuin syysmyrsy.
Tyynen jälkeen, hillitön puhallus päälle.
Lehdet pöllyä ja vierii pitkin katuja.
Pikku hiljaa piilottavat kesän jäljet alleen.
Piiloon, josta ne kevään tullen heräävät henkiin.
On aika alkaa vetäytyä talvihorrokseen,
vain palatakseen ensi kesänä entistä ehompana.