Äiti: *höpöttää ja höpöttää ties vaikka kuinka monetta tuntia* -ja sit me voitais perustaa lahjatavarapuoti..
Minä: Kuule. Viiden vuoden päästä minä lennän hävittäjää enkä varmasti pidä mitään marttapuotia. Ja sitten SINÄ, aina kun näet MINUT, seisot niin vitun ojennuksessa ja puhuttelet mua vaan neiti luutnantiksi tai tulee pönttöön saatana!
Äiti: ... *repeää* Sä ilmeisesti nautit niin tästä myyjän istumatyöstä.
Minä: Toki.