IRC-Galleria

ErQ

ErQ

Hey baby, give me a chance to show you I'm a good guy.

Selaa blogimerkintöjä

Tyhjyys ja vapausSunnuntai 07.04.2013 19:59

Karua huomata, että elämäni on oudon tyhjää lukion loputtua. Mieleni tekisi vaahdota koko ajan ja saada itseni stressaantumaan jostain projektista tms, mutta kun ei ole mitään! Yhtä aikaa olo on vapaa ja jotenkin tyhjä.

Okay pääsykokeet olis mutta ei kiinnosta. : D

Päivät ovat jotenkin mahtavan vapaita kun voi vaan käydä lenkillä, etsiä töitä ja asuntoa verkkaiseen tahtiin, lukea hyviä kirjoja. Kun yhteiskuntaopin skriivaukset olivat ohi olin onneni kukkuloilla ja totesin, että loppuisipa lukio joka päivä.

Vapaudessa on mahtavaa erityisesti se, että nyt on aikaa lukea ja opiskella jotain, mikä ei lukion oppisuunnitelmiin kuulu. Olen tutustunut Lähi-idän historiaan ja antiikin ajan Egyptiin. Loppujen lopuksi opetussuunnitelmat ovat pahin este oppimiselle, hmm.

(tämäkin päivitys hyvä esimerkki siitä ettei elämässä tapahdu mitään hoh : D)
Suvaitsevaisuus on ollut jo pitkään päivän sana: 2000-luvulla ihmisten asenteet monia vähemmistöjä kohtaan ovat parantuneet. Rasismi on suuripiirteisesti vähentynyt. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet tapetilla monta vuotta, ja joskus todennäköisesti myös Suomeen tulee uudistettu avioliittolaki, joka sallii homoparien avio-oikeuden.

On kuitenkin eräs vähemmistö, jota kohtaan suhtautuminen on kuluneiden vuosien aikana muuttunut huonommaksi. Vähemmistö on suuri, noin neljännes suomalaisista. Vähemmistö on myös varsin uusi, sillä ennen kyseinen väestönosa oli enemmistö. Kyse on uskovaisista: vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 27% suomalaisista uskoo kristinuskon Jumalaan, siinä missä ennen Jumalaan uskovien osuus oli enemmistö kansasta.

Osittain uskovaisia kohtaan osoitetun suvaitsevaisuuden vähentyminen on tapahtunut toisia vähemmistöjä kohtaan suunnatun hyväksynnän myötä. Kun homoseksuaalien oikeuksia on haluttu parantaa ja äänekkäimmät uskonnolliset tahot ovat vastustaneet asiaa, asenteet uskovaisia kohtaan ovat koventuneet. Lisäksi ateismista ja uskontovastaisuudesta on tullut omanlaisensa trendi tieteellisen maailmankuvan suosion noustessa.

Koventuneet asenteet ovat osittain ymmärrettäviä: uskonnolla on perusteltu vuosisatojen saatossa esimerkiksi afrikkalaisten orjuuttamista Amerikkaan, ja nykyisin uskontoa on käytetty tekosyynä siihen, ettei kaikilla ihmisillä (esim. homoparit) kuuluisi olla samoja juridisia oikeuksia.

Tulee kuitenkin muistaa, että Suomessa vallitsee uskonnonvapaus, mikä on kansalaisen perusoikeuksia. Tätä oikeutta ei pidä polkea ja vähätellä, sillä uskonvapaus on hieno yhteiskunnallinen arvo, josta täytyy pitää kiinni jatkossakin. Kaikkialla maailmassa uskonvapautta ei ole vieläkään. Siellä, missä uskonvapautta rajoitetaan, rajoitetaan kohta sananvapauttakin.

Suvaitsemattomuutta ei kuitenkaan tarvitse suvaita: esimerkiksi Päivi Räsänen on joutunut arvostelun kohteeksi aivan syystä. En tarkoita, että uskonnolla perusteltu suvaitsemattomuus kuuluisi hyväksyä, vaan sitä, että yksilön uskonto/maailmankatsomus pitää kyetä hyväksymään. Kaikki eivät ole varmasti uskon asioista samaa mieltä, eikä tarvitsekaan olla, mutta erilaisia maailmankatsomuksia on tärkeää osata arvostaa. Omasta uskovaisuudestaan pitäisi myös pystyä puhumaan avoimesti, mikä ei kuitenkaan erityisesti nuorten maailmassa näytä toteutuvan.

Uskovaisiakin kohtaan liittyy tietynlaisia stereotypioita. Täytyy muistaa, etteivät kaikki uskovaiset ole terrorisoivia fundamentalisteja, vaan täysin tavallisia, mielipiteissään maltillisia ihmisiä. Muun muassa homojen avioliittoa koskevassa keskustelussa tyypilliseksi esimerkiksi 'hullusta hihhulista' on noussut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen, mutta tällainen totuus on yksipuolinen. Ajoittain tässä keskustelussa tehty kahtiajako "homoihin/homomyönteisiin" ja "uskovaisiin/homokammoisiin" on hyvinkin stereotypinen ja keinotekoinen: on olemassa uskovaisia homoja, eivätkä kaikki uskovaiset suhtaudu homojen avioliitto-oikeuteen kielteisesti. Todennäköisesti suuri / suurin osa uskovaisista suhtautuu asiaan myönteisesti, mutta konservatiivisempi laita on äänekkäämpi.

Suvaitsevaisuus on sitä, ettei asioista tarvitse olla samaa mieltä eikä kaikkien tarvitse olla samanlaisia, mutta silti ihmiset voivat hyväksyä itsensä. Ei tarvitse tuntea vetoa samaan sukupuoleen, jotta voisi hyväksyä homoutta. Ihminen voi hyväksyä toisen erilaisen ihonvärin, vaikkei itsellä samaa pigmenttiä olisikaan. Samoin ei tarvitse uskoa, jotta voisi hyväksyä toisen uskovaisuuden.

En itse usko jumalkäsitteeseen enkä kuoleman jälkeiseen elämään, muttei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku uskoo. Sen sijaan uskolla perusteltua vihaa tai toisten polkemista niin minulla kuin kenelläkään muulla ei ole mitään velvollisuutta hyväksyä.


http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/2468/suomalaisten_usko_jumalaan_ja_kristillisiin_oppeihin_on_vahentynyt
- Teksti on osa pääsiäisenä julkaistavaa tekstisarjaa, jossa pohditaan uskontoa/ateismia. Katso toki myös aiempi teksti "1: Millaiseen Jumalaan oikein uskomme?"

1: Millaiseen Jumalaan oikein uskomme?Perjantai 29.03.2013 17:26

(Pääsiäisen aikaan olen tavannut pohtia uskontoon ja ateismiin liittyviä kysymyksiä. Viime vuodelta teksti "Ateismi on tehnyt itsestään uskonnon" sai aikaan paljon keskustelua.)

Kristinuskon Jumala on maailman uskontojen kirjon kaikista jumalista suosituin - ainakin noin puolet maailman ihmisistä uskoo kristinuskon Jumalaan, kun otetaan huomioon, että kristityt, juutalaiset ja muslimit uskovat itse asiassa samaan jumalolentoon. Kristityt eivät useimmiten tiedä Allahin olevan sama kuin kristinuskon Jumala, mutta sen sijaan muslimit ovat asiasta paremmin tietoisia - heidän uskonnossaanhan kristinuskossa Jumalan Poikana esiintyvä Jeesus kuvataan vain profeettana.

Millainen on tämä Jumala, jonka vaikutuspiiriin kuuluu välittömästi puolet kaikista ihmisistä ja epäsuorasti käytännössä koko maailma?

Jumalan "syntymisen" tapahtuma-aikaa on hankala arvioida, mutta se tapahtui tuhansia vuosia sitten Välimerellä. 900-luvulla eKr Jahvelle oli rakennettu jo temppeli Jerusalemiin. Alun perin Jahve syntyi Välimeren ja Lähi-idän monijumalaisessa kulttuurissa, jossa käsitteisyys yksijumalaisuudessa oli käytännössä tuntematon. Jahve oli nähtävästi aluksi merkitykseltään vähäinen sodan jumala.

Juudealaisille Jahve oli todennäköisesti alkuun yksi jumala toisten joukossa, kunnes ajan mittaan siirryttiin pitämään Jahven ja Israelin kansan liittoa erityisenä. Jahve kohosi pääjumalaksi, muttei muiden jumalien olemassaoloa aluksi kiistetty - on arveltu, että muut jumalat esiintyivät Jahven rinnalla vielä pitkään.

Myöhemmin syntyi käsitys, että Jahve on ainoa oikea jumala. Tämä on luonut pohjan kristinuskon ja islamin monoteistiselle jumaluuskäsitteille.

Vanhassa Testamentissa Jumala nähdään nykyisenkin käsityksen tavoin rakastavana ja armollisena, mutta myös sotaisana ja kostavana. Moosekselle antamissaan käskyissä Jumala kehottaa tappamaan homoseksuaalit ja kivittämään aviorikoksen tehneet. Vanhassa Testamentissa on kertomuksia israelilaisten Jumalan käskystä suorittamista kansanmurhista. Tämä Jumalan julma puoli näkyy myös muissa Abrahamilaisissa uskonnoissa - niin kristinusko kuin islamkin ovat pyrkineet leviämään aggressiivisesti, eikä verenvuodatukselta olla vältytty.

Ensimmäisissä juutalaisten teksteissä ei tunnettu käsitettä Saatana: myöhemmin olento, josta kaikki paha lähtee, omaksuttiin toisista uskonnoista. Alun perin paha oli lähtöisin hyvän tavoin Jahvesta. Pahan luominen hyvän rinnalle oli osa luomistyötä.

Kristinuskossa Jumala eroaa hieman juutalaisten Jahvesta: kristinuskossa Jumala on kolminainen (Isä, Poika, Pyhä henki), kun taas juutalaisuudessa korostetaan Jumalan olevan tiukasti yksi. Voidaan kuitenkin katsoa, että Jumala uskontojen välillä on sama, kristinuskonhan ei pitänyt muodostua uudeksi uskonnoksi, vaan sen piti vain viedä juutalaisuutta eteenpäin: nykyiset juutalaiset tulkitsevat vieläkin odottavansa Messian/Vapahtajan ensimmäistä saapumista, kun taas kristityt odottavat Pojan (Jeesuksen) toista tulemista.

Juutalaisessa uskossa ei ollut varsinaista pelastusoppia, mutta kristinuskossa ja islamissa pelastuksella, kuoleman jälkeisellä elämällä, on suuri merkitys. Juutalainen usko syntyi aikana, jolloin Välimeren uskonnoissa vallitsi aate "tässä hetkessä" elämisestä. Jo ennen kristinuskoa Välimeren uskontoihin oli omaksuttu piirteitä kuoleman voittamisesta ja kuoleman jälkeisestä elämästä - esimerkiksi kreikkalaisen mytologian jumalatar Afroditen vierailu kuolleiden Manalassa yrittäen pelastaa Adonis. Juutalaisuudesta syntynyt kristinusko seurasi siis oman aikansa tietynlaista "uskontojen trendiä".

Kristinusko pysyi pitkään maan alla. Ajoittain Roomassa vainotut kristityt olivat pieni vähemmistö, ja uskontoa harjoitettiin kiellon vuoksi salaisesti. Kristinusko oli itse asiassa antiikin Roomassa vain yksi monista Lähi-idässä syntyneistä pelastususkonnoista. Saattaisimme aivan hyvin kuulua esimerkiksi gnostilaisuuteen tai mithralaisuuteen. Keisari Konstantinus Suuri julisti Rooman valtakuntaan uskonvapauden vuonna 313 ja myöhemmin vuosisadan lopussa kristinuskosta tuli valtakunnan ainoa sallittu uskonto.

Nykyisin kristinuskon Jumala on armahtava, kiltti ja rakastava. Viimeisimmän sadan vuoden aikana yleistynyt lempeä jumalkäsitys on kuitenkin kaukana esimerkiksi keskiajan Jumalasta. Nykyisin monet käsitykset siitä, mikä on syntiä, ovat hyvin liberaaleja verrattuna keskiaikaan, jolloin jopa peseytyminen tulkittiin "Jumalan kuvan pilaamisen" takia synniksi. Erityisesti evankelisluterilaisessa kirkossa korostuva ajatus "kaikki pääsevät taivaaseen, jos vain uskoo Jumalaan" on samoin vielä varsin tuore juttu. Aiemmin oli itsestään selvää, että vain uskollisimmat ja kilvoittelevimmat pääsisivät kuoleman jälkeen Jumalan tykö.


- Merkittävimpänä lähteenä on käytetty Jaakko Hämeen-Antillan erinomaista Lähi-idän ja Euroopan keskinäistä kulttuurivaikutusta tarkastelevaa kirjaa "Mare nostrum". Muina lähteinä internetin syöverit (lue: Wikipedia, sorry olen laiska).
- Kommentointi, mahdollisista virheistä huomauttelu ym on tervetullutta.

Syö hampurilaisemme ja pelasta maailmaMaanantai 25.03.2013 19:14

Suuryhtiöt eivät ole vain ahneita rahastajia, vaan lisäksi ne ovat hyväntekijöitä. Tuoreeltaan esimerkiksi Coca Cola on kertonut pelastavansa jääkarhuja, samoin esimerkiksi McDonald'silla on erilaisia hyväntekeväisyyskampanjoita.

Suuryhtiöiden harjoittamaan hyväntekeväisyyteen kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti. Aluksikin siksi, että bisnes on aina bisnestä: hyväntekeväisyyttä tavataan harrastaa vain silloin, kun se tuottaa hyötyä. Hyväntekeväisyys pyritään tekemään mahdollisimman näkyvästi niin, että sillä tuotteeseen liitettäisiin positiivisia mielikuvia: "Kuinka söpöä, virvoitusjuomayhtiö siellä Grönlannin jäillä pitää huolta pienistä valkoisista pörröisistä jääkarhunpennuista, tui tui! Ohoh, kaupassa on myynnissä Coca Colaa, taidanpa ostaa, nehän on jääkarhujenkin ystäviä."

Toinen syy suhtautua varauksella tähän hyväntekeväisyyteen on se, että monet ongelmat, joita vastaan hyväntekeväisyydellä taistellaan, ovat itse asiassa juuri suuryritysten ahneuden aiheuttamia. Afrikan köyhyys on pitkälti tullisaartojen ja vuosisatoja jatkuneen riiston aiheuttamaa. Ilmasto lämpenee muun muassa siksi, koska talousjärjestelmämme vaatii jatkuvaa lisääntyvää kulutusta ja ikuista talouskasvua.

Eräs parhaimmista esimerkeistä tekopyhyydestä taitaa olla viime syksyn kohu, joka syntyi kotimaisen makeisjätti Fazerin hyväntekeväisyyskampanjasta. Sinisestä suklaastaan tunnettu yhtiö lupasi isolla rahalla Hesarin etusivulle ostetussa mainoksessaan lahjoittaa viisi senttiä jokaisesta myydystä Fazerin sininen -suklaalevystä koulun rakentamiseen Norsunluurannikolle. Ironista oli, että mainokseen käytetyllä summalla koulu olisi miltei saatu rakennettua, ja lisäksi Fazerkaan ei ole voinut taata oman suklaansa kaakaopapujen eettisyyttä. On hyvinkin mahdollista, että Norsunluurannikon kaakaoplantaasien lapsiorjat ovat poimineet Fazerinkin suklaan kaakaopapuja.

Toinen tuore, sangen mielenkiintoinen esimerkki on ollut McDonald'sin paljastunut toiminta. Yhtiö osallistui niin sanottuun vaihto-oppilasohjelmaan, jossa ulkomailta tulevat nuoret pääsivät tutustumaan amerikkalaiseen unelmaan: tekemään töitä ja elämään Yhdysvalloissa. Aasialaiset ja etelä-amerikkalaiset nuoret olivat itse kukin maksaneet kulttuurimatkasta 3000-4000 euroa päätyäkseen työskentelemään Mäkkärin kassalle alle minimipalkan ja täysin epäreiluin työehdoin. Työvuoro oli saattanut kestää yli vuorokauden, ilman ylityökorvauksia.

Vaikka Cokis hyvää onkin, suklaa maittaa aina ja se euron juusto on tosi hieno asia, suuryhtiöihin ja niiden harrastamaan hyväntekeväisyyteen kannattaa suhtautua kriittisesti. Todellista hyväntekeväisyyttä voikin olla reilun kaupan tuotteiden ostaminen tai asiointi lähigrillillä globaalin jättikorporaation tiskin sijaan.


http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=7185
http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256#

Teinigalleria toimii hyvinKeskiviikko 20.03.2013 20:06

Se päätti poistaa kaikki merkintäni viime lauantaina! Bugi on ainakin monilla muilla jo korjaantunut, ehkä se jaksaa korjaantua joskus minullakin. Haha. Way to go Galtsu. Eihän niitä tekstejä ollutkaan kuin vain umh kolmen vuoden ajalta?

PS. MAIJU RAKASTAN SINUA NE PALASIVAT HETI TÄMÄN KIRJOITETTUANI! <3

Tsekkaamassa Mariska & Pahat SudetLauantai 16.03.2013 00:40

Kävimme katsomassa ystäväni Saran kanssa perjantaina 8.3. Nilsiässä Mariska & Pahat Sudet ravintola Dooriksessa. Olimme epäilleet, tuleeko noin pienellä paikkakunnalla kukaan katsomaan, mutta loppujen lopuksi baari olikin täynnä porukkaa.

Mariska veti hyvin ja elävästi. Monet suosikkini kuten Venäläinen ruletti ja Matkalla manalaan soitettiin.



Myöhemmin Nilsiän keikan jälkeen muistimme, ettemme olleet muistaneet ottaa minkäänlaista yhteiskuvaa esiintyjän kanssa. Heitin Saralle, että jos se lähtee lauantaina Juankoskelle katsomaan uudestaan, oon mie definitely mukana.

Juankoskelle rohkaistuin ottamaan myös mukaan paremman kameran eli Nikonin järkkärin. Olimme epävarmoja Juankoskelle menosta, sillä varsinaisesti keikka oli yksityistilaisuus, mutta kun sinne myytiin myös lippuja niin pitähän sitä nyt käydä toisenkin kerran tsekkaa.

Varsinaisesti keikka oli osa jonkun yksityisiä juhlia - ymmärtääkseni joku juankoskelainen teollisuuspohatta oli päättänyt juhlistaa vaatimattomasti viisikymppisiään "tilaamalla Mariskan" paikan päälle. Sen ikäistä porukka olikin, ja toisimme omine babyfaceinnemme porukasta hieman erottua - henkkarit meiltä kysyttiin kolmesti, haha.



Tuli leikittyä kunnon fanipojua ja pyydettyä Juankoskelta keikan juliste mukaan ja siihen oli tarkoitus nimmareitakin pyytää, mutta kynä teki viime hetkillä tepposet. Noh, julisteessa on nyt painauma, jossa lukee 'Mariska' - ajatus kai se on tärkein. Nilsiässä olin myös leikkinyt fanipojua ja pyytänyt bändiltä nimikirjoitukset Kukkurukuu-levyyn.

"Leikkinyt fanipojua" on ehkä osuva ilmaisu, sillä en varsinaisesti ole koskaan fanittanut ketään. Onhan julkisuuden henkilötkin ihan tavallisia ihmisiä.

Mariska on joka tapauksessa eräs niistä suomalaisjulkkiksita, joiden uraa olen vuosia seurannut. Etenkin sanoittajana hän on upea ja verrattavissa Juice Leskiseen, jota pidän toisena hienona sanoittajana. Lisäksi Mariska tuntuu vaihtavan genreään milloin mihinkin suuntaan vain haluaa - rapista jazziin tai punkista poppiin. Lisäksi hän vain paranee vuosi vuodelta - Kukkurukuu on hyvin inspiroiva albumi.

Hei Suomi-neitoPerjantai 08.03.2013 21:21

Hei Suomi-neito missä meet
Mitä tänä perjantaina teet?

Aino-neito seisoo kadunkulmassa
Tukka hyvin ja meikitkin kunnossa
Lyhyt hame ja korkkarit jalassa
Paljastava kaula-aukko topissa
Kaulas kalliit korut Kalevalalta
Ilman niit tuntuis olo niin halvalta
Näkee hänen huolella laittautuneen
Aino sytyttää taas uuden savukkeen

Tänään haluu joka murheen unohtaa
Niinpä Aino päätti lähtee bailaamaan
Elämä on työttömyyttä rokulii
Masennusta klamydiaa ripulii
Yhen tuopin saa aina velkarahal
Jos ei muuten niin sosiaaliturval
Kun ei odota mitään tulevalta
Löytyy vastaus ongelmiin pullon pohjalta

Hei Suomi-neito missä meet
Mitä tänä perjantaina teet?
Joskus sun kätes katkaistiin
Nyt oot myös päästäs sekaisin

Viimeistellessään loppuu marisätkää
Viereen kaartaa autossa kaksi jätkää
Toinen niistä Väinämöinen nimeltään
Naistenmiehenä alkaa livertää
Aino näytät tänään tosi kauniilta
Lähe mukaan niin tulee hyvä ilta
Ja Ainon katse kiintyy Joukahaiseen
Poikaan hieman ujompaan ja hiljaiseen

Jos tuo Väiski mulkulta vaikuttaakin
On taas Joukahainen mitä suloisin
Aino uskoo Väiskii ja tarttuu syöttiin
Hän kiitää autolle ja nousee kyytiin
Basso hakkaa takaraivoa vasten
Aino nauraa onnesta huokaisten
Vielä nyt Aino pitää tuosta pojasta
Aamul löytyy raiskattuna katuojasta

Hei Suomi-neito missä meet
Mitä tänä perjantaina teet?
Joskus sun kätes katkaistiin
Nyt oot myös päästäs sekaisin

Mitä v illalla tapahtui?
Sitä mietti Aino kun havahtui.
Liikaa Leijona-shotteja?
Sekavia
muistikuvia...
Pojat tais lopuks tapella
Ja Väiski Ainoo viekotella.
...muttei käynyt flaksi
Väiski muuttu mahdottomaksi
Ei saanut anomalla
Otti haluumansa pakolla

Juhlija saapuu kotiin väsyneenä
Tukka sekaisin meikit levinneenä
Kadonneet on kalliit korut kaulalta
Ainoo oksettaa ja tuntuu pahalta
Alapäästä vuotaa yhä verta
Tää ilta oli kyl viimenen kerta
Mut kas vaan, jo iltakymmenen maissa
Juhlii hän elämäänsä lähikapakassa

Hei Suomi-neito missä meet
Hei Suomi-neito mitä ihmettä sä teet?

Maaliskuun ihQutusbiisiTiistai 05.03.2013 22:06

Taas kerran, nuoren kauniin ihQutusbiisin elämä päättyi noin viikon päivät sen julkaisun jälkeen kuukauden vielä ollessa nuoremmalla puolellaan.

Maaliskuussa ehdottomasti ihQuinta on katsomisen arvoinen video ja kuuntelemisen arvoinen kappale Ismo Alanko - Vuoden turhin laulu. Alanko on tehnyt sen taas - uusi levy vaikuttaa lupaavalle, ja jo levyn ensimmäinen single Harmaa on hyvä väri oli jotain elämää suurempaa. Vuoden turhin laulu on lähempänä kevytmielistä leikkilaulua, mutta mielenkiintoisen siitä tekee se, kuinka sanat ovat ristiriidassa laulun iloisen äänimaailman kanssa.

Alanko tiivistää parilla säkeellä niin monta asiaa nykyajasta: "Lapsuus loppuu lyhyeen, alkaa nuoruus ikuinen / Psyykelääkkeet taskussa elektroniikkaa velaksi ostelen"

Videokin on mahtava. Alanko irvailee erilaisille kykyjenetsintäkilpailuille. Etenkin alussa nähtävä orjallinen marssiminen kohti Idolit-tuomariston majaa järjestysvalvojien vahtiessa saa pohtimaan kilpailujen mielekkyyttä. Lisäksi mukaan on mahdutettu hauskasti useita suomalaisjulkkiksia.

Oletko sinä Tuksu-tietäjä?Sunnuntai 03.03.2013 21:34

Johanna Tukiainen on yksi Suomen kuuluisimmista henkilöistä. Yleissivistykseen kuuluu tietää esimerkiksi Kekkosesta, Martti Lutherista tai Michael Jacksonista erilaisia faktoja, joten samaan yleissivistykseen voidaan laskea myös faktat Suomen kauneimmasta naisesta.

Osallistu Tuksu-tietovisaan! Jaossa on mainetta ja kunniaa!

Vastaa siis niin, että aluksi kysymyksen numero ja sen jälkeen vaihtoehdon kirjain.
(Esim 1a2b3c4d5a6b jne...)

1. Miksi Johanna Tukiainen kutsuu vihaajiaan tai ns. antifanejaan?
a) oraviksi
b) näädiksi
c) rotiksi
d) vitun majaviksi

2. Mikä oli Johanna Tukiaisen debyyttisinglen nimi?
a) Lööppijulkkis
b) Tekstaillaan
c) Sexxx
d) Some Day

3. Millaisiksi Johanna on kuvaillut omia rintojaan?
a) kiinteiksi
b) pisaramallisiksi silikonirinnoiksi
c) pallon muotoisiksi silikonirinnoiksi
d) rinnat ovat itse asiassa täysin aidot

4. Kenen kanssa Johanna on kertonut bilettäneensä Jenkeissä?
a) Dennis Roadmanin
b) Thdennish Roudmanhin
c) Tennis Rotmanin
d) Dennis Rodmanin

5. Minkä Johanna Tukiainen on ilmoittanut pillunsa ei kun siis vaginansa kuukausihinnaksi?
a) miljoonia dollareita
b) se on ilmainen, kunhan häntä rakastaa aidosti ja ostaa lahjoja
c) 10 000 € / kk + ulkomaan matkat
d) Se on kuin Mona Lisa – korvaamattoman arvokas

6. Kuka on hiljattain kertonut haluavansa saada lapsen Johanna Tukiaisen kanssa?
a) Arto Länsman
b) ErQ
c) Tuksun uusi homokampaaja Juha
d) Ilkka Kanerva

7. Kenen kanssa tekstailemisesta Johanna tuli tunnetuksi vuonna 2008?
a) Ben Zyscowitzin
b) ErQ:n
c) Sauli Niinistön
d) Ilkka Kanervan

8. Mistä Kanerva kehotti Johannaa pitämään huolta seksitekstiviesteissään?
a) puutarhasta
b) timmistä kropasta
c) upeista hiuksista
d) virvelistä

9. Minkä ikäinen Johanna Tukiainen on?
a) 23
b) 34
c) 47
d) 54, ”kuten myös Madonna toisena hyvin säilyneenä naisena”

10. Minkä nimisessä pornoelokuvassa Johanna Tukiainen esiintyy?
a) Uivelot
b) Sauna
c) ei esiinny pornoelokuvassa, vaan Playboy-lehdessä
d) Johanna ei ole tehnyt pornoa

11. Mitä seuraavista sairauksista Johannan siskolla Julialla ei ole ollut?
a) alkoholi- ja huumeriippuvuus
b) tyypin 1 diabetes
c) masennus
d) ortoreksiaa

12. Mikä on Johannan perustaman tanssiryhmän nimi?
a) Pussycat Dolls
b) Glamour Dolls
c) The D O L L S
d) Johanna Tukianen & Glamour Honeys

13. Kenen kanssa Johanna Tukiainen meni naimisiin vuonna 2011?
a) Ilkka Kanervan
b) Homokampaajansa Juhan
c) Arto Länsmanin
d) rikkaan amerikkalaismiehen kanssa

14. Kuka on Johanna Tukiaisen mukaan hänen seuraaja tuottajansa?
a) Tauski Peltonen
b) Professori Heikkerö
c) Frederik
d) Kurt Cobain

15. Kuinka monenneksi katsotuin Tuksu menee naimisiin –dokumentti on TV5:n historiassa?
a) toiseksi katsotuin
b) kolmanneksi katsotuin
c) kymmenenneksi
d) ohjelmaa ei katsonut miltei kukaan

16. Kauanko Johanna ja Arto ehtivät olla naimisissa, ennen kuin Arto jätti ensimmäisenä erohakemuksen?
a) puoli vuotta
b) kuukauden ja neljä päivää
c) 17 päivää
d) vuoden

17. Millä Johanna Tukiainen on perustellut hedelmällisyyttään?
a) hänellä on jo lapsia
b) hänellä on kaksi koiraa
c) hän vaatii paljon seksiä
d) hänellä on isot rinnat ja hän on kuitenkin käynyt Jenkeissäkin

18. Monenneksiko googlatuin henkilö Johanna on ollut Suomessa?
a) googlatuin
b) kolmanneksi googlatuin
c) viidenneksi googlatuin
d) kahdeksanneksi googlatuin

19. Mikä esti Johannan tekemästä itsemurhan hyppäämällä alas kerrostalon ikkunasta?
a) hän ei mahtunut ulos ikkunasta
b) shoppailu ja lähimmäisten rakkaus
c) se, ettei itsari olisi kovin glamouria
d) uuden sinkkubiisin työstäminen

20. Miten Johanna pitää huolta ulkonäöstään?
a) kavitaatiohoidoilla
b) viinadieetillä
c) luonnonkaunis ei hoitoja tarvitse

21. Mihin sairauteen Johanna sairastui Gambian-matkallaan?
a) depressioon
b) malariaan
c) kristinuskoon
d) HIViin

22. Mikä on Johannan suosikkipaikka ulkomailla?
a) Kanaria
b) Miami
c) Aasian buddhalaiset temppelit
d) Maaninka

23. Millaiseksi Maria Veitola on verrannut Johannaa?
a) Prinsessaksi ja Stiina Saariston maalaukseksi
b) Jätesäkiksi
c) Vuosituhannen suurimmaksi suomalaisnaiseksi
d) Turhimmaksi julkkikseksi

24. Aikoinaan Johanna Tukiaisen kanssa pystyi lähtemään treffeille, jotka voitti eniten tarjonnut. Millä summalla eräs pohjanmaalaismies voitti treffit?
a) 7 sentillä
b) 13 € 10 sentillä
c) 69 €
d) 240 € 50 snt

25. Johanna tunnetaan parhaiten lempinimestään Tuksu. Minkä nimen hän itse halusi lanseerata taiteilijanimekseen?
a) J. Tuk
b) Tukki (joko puu tai suolakeksi)
c) Jorma
d) Yolanda

26. Mistä asiasta Johanna Tukiainen ei ole saanut tuomiota?
a) pahoinpitelystä
b) siveettömästä pukeutumisesta
c) rattijuopumuksesta

27. Minkälaiset ylioppilasarvosanat Johanna kirjoitti?
a) hän ei saanut kokeita läpi
b) neljä ällää, mutta ne pudotettiin eximiaan YTL:n toimesta
c) hän sai A:n paperit
d) hän ei käynyt lukiota

28. Mikä on ollut Johanna Tukiaisen tunnuslauseena?
a) Fuck me, I’m famous
b) May all your dreams come true

EDITTII: Varsinainen kisa on ohi, mutta ainahan tätä voi huvikseen pelata. Oikea vastausrivi olisi ollut
1b 2a 3b 4a 5c 6c 7d 8a 9b 10a 11d 12b 13c 14ad 15a 16c 17b 18a 19b 20a 21b 22b 23a 24a 25d 26b 27b 28ab
Kahdessa kysymyksessä oli tosiaan kaksi oikeaa vaihtoehtoa - eli siis mahdollisuus kahteen pisteeseenkin.
"Kyllähän tämä on ollut pitkä taistelu. Olen kuulunut siihen joukkoon, joka vastustaa ja siinä mielessä tämä tulos tietysti tyydyttää meikäläistä."

Näin totesi Peter Östman (kd) Ylen uutisille, kun varmistui, ettei eduskunnan lakivaliokunta ota käsittelyyn kansanedustajien lakialoitetta avioliittolaista, joka sallisi homoliitot. Sinällään kommentti on mielenkiintoinen - Östmanille tämä on siis asia, jota vastaan täytyy oikein taistella.

Avioliittolain tie on ollut kivinen - eduskuntavaalien alla noin 60% valituista kansanedustajista vastasi Ylen vaalikoneeseen olevansa sitä mieltä, että "rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille". Silti vain 76 kansanedustajaa (38%) on allekirjoittanut kansanedustajien lakialoitteen.

Takinkääntäjiä ovat olleet muun muassa "täysin samaa mieltä" olleet, mutta lakialoitteen allekirjoittamatta jättäneet Jukka Gustafsson (sd), Suna Kymäläinen (sd), Paula Lehtomäki (kesk), Mats Nylund (rkp), Tapani Mäkinen (kok), Outi Mäkelä (kok), Timo Heinonen (kok), Anu Urpalainen (kok).

Mielenkiintoisin tapaus on ehdottomasti perussuomalaisten Arja Juvonen, joka Ylen vaalikoneessa oli "täysin samaa mieltä" homoparien yhteneväisistä oikeuksista heteropareihin verrattuna, mutta lakivaliokunnassa hän äänesti uutta avioliittolakia vastaan. Päätös syntyi äänin 9-8, joten Juvosen ääni olisi voinut ratkaista tilanteen toisella tavalla.

Eduskuntavaaleissa 2011 homoparien avio-oikeus oli eräs merkittävimmistä vaalikeskusteluissa käydyistä kysymyksistä. Siten on hyvin mahdollista, että esimerkiksi Juvosta äänestivät monet sillä perusteella, että hänen mielipiteensä homoliitoista oli keskimääräistä perussuomalaisten ehdokasta positiivisempi. Myös kokoomus halusi profiloitua vaalien alla sateenkaariväestön suureksi ystäväksi, mutta lakivaliokunnassa vain yksi kokoomuslainen äänesti homoliittojen puolesta. Valtaosa Ylen vaalikoneeseen "täysin samaa mieltä" tai "jokseenkin samaa mieltä" homojen yhtäläisistä oikeuksista olleista, mutta lakialoitteen allekirjoittamatta jättäneistä poliitikoista on kokoomuslaisia.

Mitä teemme poliitikoilla, jotka lupaavat yhtä ja sanovat toista? Nostan hattua kristillisdemokraattien Östmanille - ainakin hänellä on ollut tarpeeksi kivespussia olla samaa mieltä homoliitoista niin vaalien alla kuin niiden jälkeenkin. Samaa ei voi sanoa monista muista suomalaispoliitikoista, jotka vaalien alla kalastelevat ääniä homoliittomyönteisillä kommenteillaan, mutta kansanedustajapaikan varmistuttua muuttavat mielipidettään.

Voin ymmärtää poliitikon mielipidemuutoksen esimerkiksi verotuksellisissa asioissa, mutta kun kyse on ihmisoikeudellisesta arvosta, ei kansanedustajan kuulu toimia tuuliviirinä.


http://yle.fi/uutiset/muuttuiko_mielipide_katso_ketka_kannattavat_tasa-arvoista_avioliittolakia/6502870#galleria402

http://beta.yle.fi/esi/avioliittolaki/index.html

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288543786193.html?pos=ksk-nln