IRC-Galleria

Nojatuoli mietteitä, wtf?Maanantai 25.06.2007 22:31

"Välillä tuntuu että kaikki hajoaa, eikä mitään kuitenkaan osaa korjata.
Tuntuu, että elämä kulkee ihan väärään suuntaan, jonnekin mistä mielummin pysyisit poissa.
Siltä minustakin tuntuu aina kun katson peiliin. Aina kun ajattelen niitä asioita, joita tiedän tapahtuvan lähitulevaisuudessa."

On huisin outo olo, itkettää ja naurattaa, väsyttää ja on helvetisti energiaa.
Tunteet on pinnassa, varsinkin kun on hiukan ottanut jotain vettä väkevämpää.
Ei ole mukavinta olla tässä tilanteessa, vaikka perjaatteessahan kaikki on just niin valoisaa.
Muutto pois kotoa edessä, jonkinmoisia lämpimiä tunteita johonkin suuntaan ei ole täysin torjuttu ja muutenkin pitkä ja lämmin kesä vasta perjaatteessa puolivälissä.

Mutta koko ajan elämän iloa varjostaa ne synkät tietyt ajatukset, tiedäthän? Miksi olen tälläinen, entä jos en kelpaa siihen tai tuohon hommaan tai mitä jossen osaa mitään siitä asiasta? Mitä jos olenkin liian tyhmä tai liian viisas? Entä jos olenkin helvetin ruma tai vain vähän kaunis? Sehän on katsojasta kiinni, vai kuinka? Vaikka minulla olisikin rapakunto ja ylimääräisiä vararenkaita vyötäröllä, enkö silti minäkin ansaitse huomiota ja rakkautta?

Elämä on niin helvetin hankalaa ja pirullista, riippuen tietysti siitä miten sitä elää ja katsoo.
Ei minulla yleensä ole mitään ongelmaa selvitä arjessa eteenpäin tai vaikeuksia jaksaa lukea seuraavaa sivua tarinassani, mutta aika ajoin ei vain pysty, viitsi eikä saa aikaisesksi tehdä yhtään mitään.

Nytkin olen istunut varmaan viikon tässä tuolissa, hievahtamatta (noin kuvainnollisesti puhuen), olisiko aika nousta? Mutta mitä sitten, jossei tiedä että mihin nousisi? Antaako se luvan jäädä vain tähän?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.