IRC-Galleria

Eli siirtyikin lauantaille tää lähtö ja taas olen pois varmaan viikkokausia koska kun sen oman hanin luo pääsee, niin sieltä ei ihan heti pois tahdokaan.

Päätin vielä avata yhden greippilonkero tölkin näin yömyöhään.

Pesen vaatteita ja huomenna lähden sitten Lahden suuntaan heti kun vain kaikki vaatteet ovat kuivuneet...
Lähtö mennee jonnekin iltapäivään, toivottavasti ei ihan iltaan asti sentään.

Kaksi leffaa olis taas katselussa.
Ensinnäkin Quentin Tarantinon elokuva Hell Ride, sekä Fantastic Four: Rise of The Silver Surfer.

Ja seuraavat 3 viikkoa perjantaista lähtien läheisyyttä ja hellyyttä eräässä paikassa, kaukana Tampereelta.

Varsin rentoa vauhtia pidin.
Ja nyt sitten herkkulautasen kimppuun.
Eli lautasellani minulla on valkosipulipatonkia jonka välissä levitettä sekä emmentaljuustoa, paljon kurkkua kuten myös tomaattia ja nautin sen kaiken cokiksen kera, naminami.
Hyvää ja terveellistäkin.

Löysin Bret Easton Ellisin Lunar Parkin pokkariversiona, tietysti ostin sen ja jo bussissa aloitinkin kirjan. Seuraavaksi sitten tuonne lehtien sekaan juoksemaan.

Että Tampereelta en rakasta voi löytää ja siksi en hämmästynytkään että löysin kumppanini aivan muualta.

Siis kaikkea sitä mitä olen elokuusta asti kokenut. Sitä ennen elin kiduttavaa sinkkuelämää liian kauan, niin kauan että se oli jo murtaa kaiken tahtoni ja varastaa elinvoimani.
Pitkä, loputtomalta tuntuva yksinäisyys johti suruun ja masennukseen joka oli vaikea karkoittaa pois sisältää. Se oli kuin kasvain joka imi kaiken elinvoimani, tahtoni ja lopulta jopa haluni elää. Ne olivat elämäni vaikeimpia aikoja, mutta nyt ne ovat ohi ja saan lämpöä ja hellyyttä josta olen haaveillut, joka merkitsee minulle enemmän kuin mikään muu asia maailmassa.

Eikä tarvitse enää olla yksin, saan ihanaa hellyyttä, suudelmia ja halauksia.
Vähän mä säälinkin sinkkuja, he kun menettävät niin ihania asioita, ne ihan tärkeimmät asiat elämässä. Mielihyvin jätän hyvästit tälle kaupungille ja lähden sinne missä mua rakastetaan.