Ohjaus: David S. Goyer
Vuosi: 2009
Kauhu on kuollut. Kukaan ei osaa enää tehdä mitään uutta tai omaa. Joku ääliö jossakin meni tätä elokuvaa kehumaan, joten pakkohan se oli katsoa.
Elokuvan juonesta ei tarvitse kertoa mitään, koska se oli vain yksinkertainen ja tylsä putkijuoksu. Hyvännäköinen muija näkee harhoja, tekee itsestään idiootin käytöksellään, alkaa etsimään ratkaisua ja löytää sen. Hahmoja ei pahemmin esitellä ja he jäävät katsojalle aivan tuntemattomiksi. Heihin ei voi samaistua eikä heidän puolestaan osata pelätä, mikä on toimivien kauhu-elokuvien selkäranka. Elokuva tarjoilee alusta lähtien böö-säikyttelyä ja lähes kaikki mahdolliset kliseet liukuhihnalta niin nopealla temmolla että niissä ei ole mitään järkeä. Käsikirjoitus on surkea, näyttelijät ovat keskinkertaisia ja osittain todella surkeita. Elokuva lainaa ja varastaa lähestulkoon kaiken muista genren elokuvista. Kaikki on ennalta arvattavissa kliseiden ja huonon, mielikuvituksettoman toteutuksen johdosta joten en voi antaa tälle edes keskinkertaisen elokuvan arvoa.
*