IRC-Galleria

"Kenenkään miehen tai naisen ei tulisi
mennä naimisiin ennen kuin hän on
syventynyt anatomiaan ja leikellyt
ainakin yhden vastakkaisen sukupuolen
edustajan"

Olettaen että aviokumppani on vastakkaista sukupuolta

...tai avioliiton kautta.

Hih, tänään oli kyllä aika hauska päivä. Kieltämättä.
Ensin, vanhojenkahvila ja ns. 'mieheksi pukeutuneena' hovimestailuKRHM hovimestarina oleminen oli varsin hauskaa. Kukko feat tunkio. Kysyttävää?

Sitten Agan ja Temen kanssa kaupungille UFF-kierrokselle, löytyi ihana pitkä takki, rakastan sitä, ja muuta antikvariaateissa jne hillumista.

Muuten ihanaa, mutta jalat vaikeroivat yhä siitä kaikesta kävelemisestä ja seisomisesta, kun lasketaan yhteen aamun kahvilointi ja iltapäivän/illan retkeily.

Mutta se takki... ^^

Hii, ihana olo, loma sujuukin sitten ainakin näin aluksi mökillä nukkuessa.
Jeah.

Haaste: Paljasta 5 asiaa joita pelkäät ja haasta viisi uutta ihmistä tekemään saman.

Jaaha. Kivat.

1. Heräämistä arkussa kolmen metrin syvyydessä. Tai krematoriossa juuri ennen uurnaamista. Eipä siitä sitten sen enempää

2. Kuolemaa jonkinverran.

3. Elämää paljon.

4. Kuolleita ihmisiä/eläimiä. Naurettavaa mutta totta.

5. Pahin pelkoni olisi ehkä nähdä aave. Tulisin luultavasti hulluksi.


MINÄ EN HAASTA!

Eikös se ole niin että ystävänpäiväkortteja tehdessä olisi kiva ajatella mukavia asioita ja ystäviään lämmöllä... Jälkimmäinen onnistuu kyllä, mutta on tämäkin kun fiilikset on jossain ihan muualla.

Ei vain jaksaisi. Koulu ja pimeys ja elämän pikku vastoinköymiset ovat tehneet minut hermoraunioiseksi, välillä hihittäjäksi ja välillä murjottajaksi. Masentaa niin helvetisti. Ja kun minua masentaa, niin iskee alemmuudentunne. Se ei tee nytkään poikkeusta.

Tuntuu siltä kuin olisin vähiten haluttu henkilö yhtään missään. Ja niskat on jumissa lukemisesta. Ja mieli ihan sekasin kaikesta informaatiosta. Ja en minä jaksa! Lukioihinkin pitäisi keskittyä pyrkimään... Olen vain niin vihannes. Saatan revetä itkemään niin pienestä, ja hihittää sillävälin kun muutkatsovat taas että jaaha taas sille menee lujaa...

Notta näin näitä kortteja tekemään vaan.
Perkele.

Hyvää ystävänpäivää vaan kaikille.

- Nimesi?
Rosa

- Ikäsi?
15

- Syntymäkuukautesi?
Heinäkuu

- Missä asut ja kenen kanssa?
Helsinki, Itä-Pakilan skutta, perheeseen lukeutuvat huoltajat sekä koiramme Doris.

- Kuunteletko nyt jotakin musiikkia, mitä?
Öö... Piti tämäkin sitten myöntää, menee repeatilla turhan kovaa the rasmuksen Time To Burn. Sopii fiiliksiin.

- Mitä sinulla on päälläsi?
Maastohousuni, musta nyörikauluksinen paitani, raidalliset monivärisukkahousuni, alusvaatteet ja ylimääräiset moniväriraidalliset sukat.

- Poltatko kynttilöitä?
Kun siltä tuntuu

- Milloin olet viimeksi heilunut imurin varressa?
Toissaviikonloppuna, valitettavasti en omassa huoneessani.

- Oletko koskaan seurustellut?
Sotilaskunniani kieltää vastaamasta tähän kysymykseen.

- Mikä on suosikkilomasi?
Kesälomahan tuo, pisin kun on.

- Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Piditkö siitä?
Koulun puolesta Tuntemattoman sotilaan, eikä siitä sen enempää, aiheuttanut unettomia öitä.

- Mikä väri kuvastaa sinua ja miksi?
On sanottu mustaksi, tummanvihreäksi, tummanpunaiseksi, häilyväksi punaiseksi ja mitä niitä nyt onkaan ollut... Itse sanoisin että tummanliila.

- Mitä näet edessäsi (tietokoneen lisäksi)?
Tuomas Holopaisen julisteen, meikkejä, Tuntemattoman Sotilaan kannet, hermoleluni eli tuhotun kipsikoristeen (on joskus tipua esittänyt), runokirjasen, kirjoja... Näen liikaa, huoneeni on täynnä tavaraa.

- Oletko ollut tänään ulkona? Mitä teit?
Koulusta kotiomatkat, matkat partiomajalle, siellä jotain heilumista ulkoilmassa ja sieltä kotio. Eli aivan liikaa.

- Kuinka usein matkustat bussilla?
Usein. Joka toinen päivä ainakin.

- Onko sinulla lemmikkieläintä? Jos on, minkä niminen? Jos ei, haluaisitko?
Koira, Doris, musta hoffi, iso otus, vanha otus, 13v, kuolee tässä vuoden sisään. (me optimistit)

Oletko neulonut koskaan mitään?
Kaulahuivia joka ei koskaan valmistunut.

Millainen lompakko sinulla on?
Tumma epäkäytännöllinen kapine, mitättömän tyylitön verrattuna entiseen maastokuvioiseeni (R.I.P. minkä varkaan taskussa oleskeletkaan)

- Mitä odotat elämältä?
Kaiken

- Minkälaisen auton haluaisit vai haluaisitko ollenkaan?
En oikeastaan halua, mutta risan kupla jota voisi itse maalailla olisi ideaali.

- Mitä aiot tehdä vuonna 2006?
Sinnitellä vuoteen 2007 toivottavasti.

- Mitä ikimuistoista teit vuonna 2005?
Tutustuin Númenorilaisiin.

- Kuka on rehellisin tuntemasi ihminen?
Monia, vaikka mistäs sitä tietää. Vaikea tietää, kun eivät juorut kerro levittäjäänsä.

- Miltä kyntesi näyttävät?
Lyhyehköt maalaamattomat

- Millainen sää ulkona on?
Sataa lunta. Räntää. Loskaa. Kai se lunta on.

-Tärkeimmät ihmiset elämässäsi?
Voi... Perhe. Ja rakkaimmat ystävät tietysti.

Oletko menettänyt ketään läheistäsi?
Riippuu mistä roikkuu, ellei roiku niin sitten itketään

-Asia joka saa sut surulliseksi
Liian moni.

- Asia joka saa sut iloiseks?
Nauraminen :D Harvahko mielenrauha.

- Mitä harrastat?
Partiota, Taekwondoa, isoskoulua, musiikkiluokkaa(on senverran työläs rojekti), pianoa noin nimellisesti, olen monen vuoden 'tauolla'. Lisäksi piirtämistä, kirjoittamista ja KOULUA

- Biisi joka saa sut surulliseks ja miks?
Liian moni. Ehkä Limb Bizkitin Behind blue eyes. Ja Apojen Chokka sekä Apojen Nothin Else matters.

-Mitä pelkäät?
Itseäni ja miten monella tavalla voin pilata elämäni

-Hirvein muisto?
Voi kuule...

- Ihanin muisto?
Yllättävän monta *virne*

-Onko sulla mesee?
On. Viimeinkiin. ( tästä ei sitten enää naljailla!)

-Kesä vai talvi?
Kesä kai. Talvessa on omat puolensa, kuten se että aurinko pysyy piilossa.

Syksy vai kevät?
Syksy.

-Lempi ohjelmasi?
Tällähetkellä Lost. Ja muuten ainoa jota televisiosta katson. Olen yhden sarjan ihminen. Mutta se sarja vaihtuu tasaisin väliajoin.

En jaksa haastaa tälläkään kertaa.

Oudoimmat tapani siis...? SELVÄ! *häijy virne*

1. Saatan päätyä kaikkialle. Saunan kiukaalle kiipeilemään, pomppimaan yksin kotonanai (tai seurassa) pöytien ja muiden päällä (pulpetit, NAM) heilun epämääräisesti kerrossänkyni ja kirjoituspöytäni väliä kuin mikäkin apina...

2. Kukaan ei voi ennustaa pidänkö jostakin biisistä vai en. Melkein kaikki nimittäin käy, vaikkei sitä tarvitse kaikille kertoa.

3. Hihhulointi. Koetan usein lukea ajatuksia, olen horoskooppihullu, unien so called tulkitsija, aloitteleva povari...

4. Ovienavaamispolitiikka. Ovet on pakko avata ennen mahdollisesti seurassa olevaa härrashenkilöä, en tiedä miksi. Ja jos vain mahdollista, ovet on pakko avata potkaisemalla

5. Yleinen machoilu, ns. 'JARIII'-politiikka.


Ärsyttävimmät tapani taas...?
No täältä tulee.

1. Hokemat. 'Nyt mä tuun häiritsemään teidän elämää', 'No jokatapauksessamitämäolinsanomassa', ja monta, monta muuta... Koulukaverit voi kertoa lisää.

2. Marttyyriuus, kaikuaa alemmuuskompleksistani. Varsin raivostuttavaa, minustakin, vaikkette välttämättä usko.

3. Käsittämätön mustasairaspervorosamainen huumorini, jota ei käkätinkään kuuntele. (huomaatteko kohdan 2?)

4. Väkivaltaisuus. En minä sille mitään voi, että joskus päässä kuuluu 'NAKS', ja jo satutan jotakuta. Koetan kyllä hallita itseni.

5. Valittaminen korvistani. Kyllä, ne ovat yliherkät koville äänille. Ja kyllä, niihin sattuvat kovat äänet. Ja ei, ei oma kirkumiseni satu niihin nii palkon kuin teidän. Ja kyllä, niiden kuulo huononee huononemistaan koska en osaa kuunnella musiikkia hiljaa ettekä te olla hiljaa.

Siinä se ^^

En todella jaksaisi haastaa ketään.

Koulu!
Se tappaa minut!
*pakenee lukemaan saksaa, taas kerran*

Aijai, lintsaaminen on kivaa.

Jaa, no, olisi ellei pitäisi siivota.
Ja lukea saksaa. Ja mennä vielä vartiolaistemme vartiokokoukseen. Onhan ne pojat ihania mutta... Ei vaan jotenkin jaksaisi sitä hälinää jne.
Tullut tässä mieleen että voisi alkaa kirjoittamaan taas. Onhan näitä runonrääpäleitä tullut jo pidemmän aikaa mutta jotenkin taas tekisi mieli innostua.

Lukioihin pitäisi yrittää... Koetan Kallioon ja Torkkeliin, mutta siisäänpääseminen on epätodennäköistä. No, sitten täytyy vaan tyytyä johonkin tavalliseen, joka olisi mieluiten lähellä. Ogelia ei jaksaisi enää kolmea vuotta, mutta hätätapauksessa sekin käy, onhan se tasokas koulu. Jos nyt sinnekään pääsen tällä keskiarvolla.

Joudun luultavasti kesällä kuukaudeksi Saksaan siskonlapsia hoitamaan, noin kesätyönä... Eli ei lomasta taida tulla mitään. Olisin siellä juuri festareiden ja parhaimpien säiden aikaan. Olisi luullut että peruskoulun jälkeen voisi hetken levätä, mutta ei... Siskoperhana on vielä niin kovin vaatelias, olin siellä joululomalla viikon ja kokoajan sai pelätä että huutaako se kohta taas jostain mitä tein/jätin tekemättä...

Joten, olen ensi syksynä epäsosiaalinen ja ahdasmielinen vauhkoontunut ämmä.
Mutta minulla ei ole vaihtoehtoja, kun muualle en mitä luultavimmin pääse kesätöihin.
Onhan se once in the lifetime, mutta... Minä vihaan sitä maatakin.

Mutta ihan hyvin menee joo. Mankkakin väittää rikkoutuvansa paraikaa.

Jaa... No, nyt sitä saksaa lukemaan. Taas. Voi jee.


(aivanoikein, sama teksti on myös myspacessani, en vain jaksa kirjoittaa uutta samasta aiheesta en)

^^

Joulu, se ihana riettaan ylensyömisen ja yltäkylläisen kulutusjuhlan aikaa. Joskus todella tuntuu että joulun idea itsessään unohtuu liian usein... Enkä nyt tarkoita sen uskonnollista taustaa, vaan itse joulutunnelmaa.

Minulle se ei saapunut tänäkään vuonna.

Tuli pikkukränää, tänäkin vuonna, perheen sisällä.

Oi joulu ihana, riemuitkaa ja juhlikaa... :)

Mutta mitäs pienistä, kun ei ne pienetkään meistä... Olen syönyt itseni totaaliseen ähkyyn, tuntuu aivan syöttöporsaalta... Ja lahjoja tuli, vaikka suurinta osaa en olisi edes halunnut. Mutta kivaa se silti on. Urgh, olen niin täynnä että voisin kieriä eteenpäin...


Mutta nyt mennään, syömään vähän lisää, hyvää loppujoulua vaan kaikille!! ^^

Númenorilaiset olivat siis Keski-Maassa. Se oli todettu jo monenmonituiset kerrat, vaikka kukaan ei vielä ollut nostanut ikuista kysymystä siitä onko balrogeilla siipiä vai ei.
Teme: "Mitä helvettiä musta haltia tekee Keskimaassa? *varmaan sitä samaa helvettiä mitä mekin...*"
Luni: "Nooh, ei sen läsnäolo mua haittaa, sen sukupuoli sentään on paremmin määriteltävissä..."

Rille alkaa kysellä drowlta kaikennäösiä tähdentäviä kysymyksiä KUINKA kylmä Jäätuulenlaaksossa onkaan... Rille ja herra drow syventyvät vertailevaan keskusteluun Jäätuulen laaksosta ja Urjala Purumurjulasta. Muut kalkkikset tutkivat leiriä ja löytävät mitä mielenkiintoisimpia asioita...
Äkkiä kuuluu jonkun teltan takaa Aganzirin huuto: "DINOSAURUS! ILMIELÄVÄ DINOSAURUS!"

Drown ja Brillen syventyessä keskusteluun Ardassa silmäilee vienosti kehräten mustan haltian uljasta siluettia.
Samaan aikaan Ungo tekee tupatarkastusta läheisessä haltiakodissa, ja toden totta, herran poistuessa kyseessäollesta kiinteistöstä, pullottavat hänen taskuissaan jos jonkinmoiset helyt ja rahanarvoiset tavarat. Ungo hiippailee seuraavaan taloon laulaen hiljaa tonttu-ukkojen marssia. Jostain kylän taka-aloilta kantautuu Temeteuksen äänekäs pohdinta dinosauruksen latinankielisestä nimestä, ja Agan hilpeät kiekaisut. Lunisia ja Dimavarien ovat kadonneet jonnekin haltiakylän alamaailman syvimpiin (ja komeisiin) loukkoihin. Tarmal katselee taivalle ja mutisee jotain arvostelevaa seurastaan.

Dimavarien alkaa tukehtua astmakohtauksensa kouristuksessa ja tuijottaa kulmiensa alta puita. "Nämä eivät ole normaaleja, levittävät siitepölyä varmaan viisikymmentä prosenttia enemmän."
Lunisia samaan aikaan kirmailee onnellisena kylpyankka kourassaan pitkin kylää ja tutkailee edessä olevaa valikoimaansa tyytyväisesti hyristen.
Temeteus haistelee dinosauruksen luita ja toteaa että ne eivät ole muovia. Samaan aikaan Aganzir antaa Dimalle tekohengitystä suun kautta ja Rilleenan käyttäytymisestä näkyy kyllä sadan km:n päähän että kohta kyllä mustaa haltiaa viedään...

Lunisia harhailee haltialeirin lähistöllä ja huomaa hieman syrjässä pienen lammen. Riemusta hihkaisten hän kirmaa sinne ja laskee kaikki kuusi kylpyankkaansa vesille. Äidillistä ylpeyttä huokuen hän seuraa niiden kelluskelua lammen pinnalla.
Rille ja herra drow keskustelevat suomenkielen hienouksista kun drow osoittaa Lunia ja kysyy: "Mitä ihmettä tyttö tekee noin monlla kylpyankalla?"
"Lunin äidinvaistot ovat vaan pääseet valloilleen ei muuta", vastaa Rille ja nämä jatkavat keskusteluaan eteenpäin.

Luni huomaa erään kylpyankkansa muuttavan muotoaan... Äkkiä lammella on suuri lohikäärme.
Luni kirkuu kauhuissaan; "Kylpyankka! Rakas kylpyankka!"
Lohikäärme kuitenkin keskeyttää soinnukkaalla äänellään Lunin huudon: "Monet ovat nimeni maailmalla. Puff olen númenorilaisten keskuudessa, haltioiden keskuudessa..."
Lohikäärme ei ehdi jatkaa, kun Lunisia ryhtyy jälleen kirkumaan ja polvistuu lähes itkien otuksen eteen. Muut númenorilaiset juoksevat mukaan.
"Oi Mahtava Puff, käskekää!" huudahtaa Temeteus.

Tapahtumien polttopisteen reunalle jäänyt drow kirjoittaa juuri matkalaisten käytöksestä merkintöjä muistikirjaansa, kun Minä-Mistään-Ihmeen-Puffista-Välitä-Ardassa hipsii lähemmäs.
"Nimesi on Drizzt, oletan?" Ardassa huokaa juuri ja juuri ymmärrettävästi. Hienostunut haltiaylimys hymyilee ja päästää Ardassan lumovoimansa piiriin. "Kyllä vain."

*Mutisee jotain siltä kuulostavaa kuin että Drizzt on hänen eikä kenenkään muun, mutta sitä ei voi sanoa varmuudella, tietenkään*

Jatkoa, luonnollisesti, tulossa...