IRC-Galleria

sairas sielu sairaassa ruumiissaTiistai 26.08.2008 21:27

"miksi minä

Verhojen välistä
loistaa valo kasvoilleni.
Herään yön painajaisista
todellisuuteen.
Kasvoillani päivän
ensimmäinen kyynel.
Miksi minä?
kuuluu ääni hiljainen..."





"Kivun liekki

Hajoan,
itken ja huudan.
Tuskaani kasvavaa.

Vihloo liekki pimeän
minua polttaa se korventaa.

Hajosin, itkin, vapisin.
Kaikki katosi viereltäni."







"osa sinua

Tarvisten sinua
huudan pimeyteesi,
Haluan olla sinussa,
elää sinussa. Kuolla sinussa.

Tarvisten sinua,
jos kuolet
kuolen kanssasi.

Mihin tahansa menet olen sinussa,
osa sinua ikuisesti.

Tarvitsen sinua,
jos kärsit kärsin kanssasi.

Älä laske minua elämään,
seuraan sinua kuolemaan.
Rakastan sinua
vaikka vihaisit minua."








"Sekaisin

Levätä ei voi,
huoli painaa kehon maahan
kyyneleet kirvelee silmäkulmissa.

Yötä päivää epätiedon tuskassa.

Maalaan seinälle kuolemaa.

Niin rikki voi olla
että mikään ei korjaa.

Jos saisin kuolla huolen jättäisin
maailman tuskan ja surun jo hylkäisin.

Ei, en halua pettyä enää.
Maalaan taas uutta kuolemaa."








"(Sankari tarina) I Perhosen siivillä

Niin rikki on kaikki mitä rakensin,
niin on hajoitettu se mistä unelmoin,
jakojeni juureen tapettii
unelma paremmasta.

Laske hautaani ikuisen,
minun ruumiini turhan ja ruhjotun,
pimeästä pimeään käy polkuni näin ain,
siellä lepää unohdettu sankari
joka pelasti siivilleen yhden perhosen,
unohdettu sankari joka auttoi ilmaan pienoisen.

Perhosen siivet vaan kantaa saa
sankari sen nyt levätä saa."







"Runo ruusuissasi

Nuku rauhassa, pieni enkeli,
ikäväni on loputon.
Nuku turvassa, prinsessani,
kaipuuni on ikuinen.

Rakas ystäväni,
kiitän jokaisesta hetkestä
kanssasi.
Olet muistoissani ainaisesti."









"r.i.p

toisillemme luvattiin,
ikuisesti toisistamme pidämme kii.
mikään ei voi erottaa,
ei kuolemakaan pois
toistemme luonta johdattaa.

mutta nyt minuun sattuu kuin
sydän olisi repivinä sirpaleina.
missä oletkin toivon että
kuulet öiset huutoni.
minun maailmani on kääntynyt ympäri,
minuun liikaa on sattunut.

et antanut minun koskaan mennä,
et laskenut kuolemaan,
koskaan et antanut ymmärtää kuinka
maailma myös sinua satuttaa.

on ikävä rajaton ystävä kulta,
niin arvokkaat muistot sain silloin sulta.
en voi koskaan sinua unohtaa,
ei mikään voi meitä erottaa.


kannan haudalle kukkani kannan korren
ne kertoo tunteista niistä joita nyt tunnen,
laulan hiljaa,yössä yksin kuiskailen,
menetin sinussa tärkeimmän ihmisen.

"nyt hiljaa, hiljaa
heittäkää multaa,siellä on ystävä,
siellä on kultaa"


kaksi viimeistä runoa on pari vuotta vanhoja....mutta löysin ne joten ajattelin laittaa tähän nekin.eli taas runoa ja runoa mutta runo kertoo enemmän kuin sanat päiväkirjassani..
sairas sielu sairaassa ruumiissa, mietin itseäni ja elämääni ja totesin ajatuksissani että olen sairas sielu sairaassa ruumiissa....että silleen :)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.