IRC-Galleria

Mun sisin on niin sekaisin
mustaa ja likaista
Haluan vain tehdä oikein
mutta en enää erota
oikeaa väärästä,
totuutta valheesta

Mä haluaisin
syödä tän kaiken
sitten oksentaa sen pois
mennä nukkumaan ja unohtaa
niin kuin ennen

Mutta mä en jaksa
en tiedä enää
niin kauan itseäni korjasin
haavojani hoivasin
itseni paransin

Kaikki taas verille revittynä

Väsyttää
en saa edes hetken rauhaa
nauran ja juttelen
Teeskentelen
Vaikka sisälläni raivoaa
Vihaan niin tätä kaikkea

Mä haluan vain kotiin
Päästäkää mut kotiin

Takaisin sinne punaisen talon betonisille rappusille.
~~~~

Joo
En ole unohtanut
Ja kyllä
Hymyilen vieläkin
Et nää
Mä teeskentelen
Takana mun silmien
Et sinne nää
Siellä ei kukaan hymyile
Siellä itketään
Ei
Sä et mun sisälle nää
Et
Katsot aina muualle
Ja kun joskus puhutaan
Jutellaan
Nauretaan
Et mun hymyn taakse nää
Siellä kituu rakkaus
Itkee kadonnut onni
Ole niin kiltti
Älä katso enää silmiin
Pelottaa
Sä joskus vielä selville saat
Osaan itkeä sittenkin
Ja kyllä
Vieläkin sattuu

Mutta hymyilläänhän kun tavataan?

~~~~

Väsyttää.
Ei jaksaisi enää.

Ei jaksaisi nousta ylös siltä kiviseltä tieltä,
jota olen kulkenut.
Polvet rikkoutuneet, käsissä naarmuja,
olen jo liian monta kertaa kaatunut.

Aina vain olen kerännyt uudelleen ne
miljoonat sydämeni sirpaleet maasta,
ja korjannut niistä ehjän,
mutta hauraan sydämen.
Aina se vaan lyödään palasiksi,
uudestaan ja uudestaan.

Aurinko polttaa kasvojani.
Tuijotan ylöspäin,
katseeni kiertää pitkin kivikkoista
polkua,
jota pitkin pitäisi jatkaa,
vaikka en edes tahtoisi.

Nousen ylös, mutta kaadun taas.
Sattuu, ja yritän lievittää kipua
huutamalla nimeäsi,
mutta en saa ääntä ulos itsestäni.

En pääse eteenpäin,
voimani ovat lopussa,
sillä tuuli työntää minua pois päin,
ja sade piiskaa kasvojani.

Jos ei olisi menneisyyttä,
ei olisi tätä tuskaakaan.
Haluaisin vain unohtaa sen,
niinkuin se olisi ollut painajaista.
Teeskentelen,
että kestän kyllä ja olen vahva.

Kaikki se avuttomuus sisälläni,
sydäntä raastaa.
Menen eteenpäin tietämättä mitä
polun päässä odottaa.

Pelottaa.

Pakko jaksaa,
vaikka väsyttää ja haluaisin
nukahtaa.
Pakko jaksaa,
edes huomiseen..

~~~~

Elämäni suunta,
mihin se näyttää,
miltä se tuntuu,
mitä roolia se käyttää?

Tahtoisin jopa säväyttää,
mutta pelkään että kateelliset mulle tietä helvettiin näyttää.

Kerronko oikeista tunteistani, vai teeskentelenkö että kaikki on hyvin?


HAISTAKAA PASKA PAINUKAA HELVETTIIN JA ANTAKAA MINUN OLLA !!