IRC-Galleria

Uskon liian sokeasti sinuun
käänsitkö selkäsi kysymysten tähden?
Muutinko sinua kuitenkin
vai muutitko sinä minut

Armahdetaanko niitä, jotka
eivät voi tietää ajastasi

Entä maailmat, toiset kolmannet
kun minun tuskani kasvoi
omasi ylitti, etkä kestänyt
Ennen kuin minäkin teen niin
käännätkö itsesi pakoon itseäsi
omaa luomustasi - minua

Jatkaako kukaan hengitystä
kun minä tukehdun virtaan
entä menetkö sinä kuoreesi
omani tuhoutuessa lopultakin
Ennen kuin annat ymmärtää

Kuvittele, olin niin lähellä
pakotit poistumaan joka tapauksessa
vaikka se oli itsestään selvää
Palasin kuollakseni uudestaan
etkä tunnu osaavan sääliä

Peilikuvasta tuli liian täydellinen
minun sanani puhuivat puolestasi
tuskasi muuttui omakseni
Ja lopulta peräännyit kauaksi
oman kaltaisesi tullessa esiin

Langetan kirouksia itseni ylle
ja kuka niitä tottelee sitten
entä mitä tapahtuu sivullisille
Mitä jos ottaisit vastuun
niin juuri - sinun teoistasi!

Komenna mitä komennatkin
mutta muista, että minäkin
osaan nähdä ja tuntea
Aiemmin olisin menettänyt järkeni
ja edelleen säikeeni tekevät kuolemaa

Entä mitä janoon tulee
kiedoin käteni hiljaa ympärillesi
sain maistaa kiellettyä luvallasi
Miksi itkin? Säälin sinua
vihasin silloin jokaista tekoani

Annettuasi toivoa, loit epätoivoni
ruokit vain lisää hulluuttani
kumarsit väärälle alttarille uhraamaan
Kuinka paljon tajusit menettäneesi
hiljaisuuden vallitessa sinäkin itkit

Ymmärrän liian hyvin tunteet
tulkitsen vaivatta ajatuksetkin
mielelläni minä sulkisin pois
Vaan sinä kahlitset yhä
kidutettua mieltä vainoat

Kuten ennenkin, olet vaiti
luulet että niin on hyvä
paeta totuutta viimeiseen asti
Onko se reilua rakkaallesi
luulla ja pitää turvana

Minä jos kuka tajuan
enkä lainkaan tunne
Sinä luulit liikoja itsestäsi
minä tein kuten uskoit

Entä sitten kun arvet
ovat verestäsi tahrineet sanat
lahkeisiin hukatut, latinan taideteokset
Unohdat helpommin hyvän kaikesta
kuin väärin ymmärretyn pahuuden

Minä annan anteeksi - jos hyväksyisit
en tiennyt että et osaa
ruumiillistun vain upotakseni maailmaan
Sinä omistit minut aikasi
minulla on kuitit tallella

Lumetta on turhaa pelätä
antaudun lopulta kuitenkin puremalle
taistelu olisi siis joka tapauksessa turhaa
Vaan mitä sinä tekisit
kun olen Pandoran avaimien vartija
ja antaisin sinun voittaa

Pettäisitkö taas, kiertääksesi häviön
jotta tuntisit vain eläväsi?

Sametinpehmeät sanat
höyhenkevyinä kuiskauksina,
kaikuen pimeimmässä nurkassa.

Se oli oma piilopaikkani,
jossa unelmoin
mahdottomista hetkistä.

Punaisten huulien huokaus,
mielihyvästä.
(Josta kukaan muu ei tiedä.)
Kylmien väreiden aaltoillessa
ruusun maustamalla iholla.

Päättyen kuitenkin
verta vuodattavaan piikkiin,
heräten todellisuuteen,
kauas unelmistaan..

Kosteat huulet
painautuen
kuumottavaa ihoa vasten.

Leikitellen,
intohimoisesti maistellen.
Ylemmäs ja alemmas,
pehmeästi kosketellen.

Kuumottavat sormet
piirtävät näkymättömiä
rusetteja.

Hitaasti liikutellen,
lempeästi hyväillen.
Hieman leikitellen,
varovaisesti kosketellen.

Kuulumattomat kevyet
huokaukset,
korvan juurella kaikuen.

Unohtumattomat sanat,
kosketukset, suudelmat,
kasvattavat minulle perhosen siivet.

Ja lennän pois luotasi..

Huokaukset
poskiani vasten.
Niin kylmät ja surulliset,
polttavat reiän sydämeen.

Terävät kynsien viillot,
arpisissa kasvoissa.
Nuo kasvot,
kummittelevat unissa.

Myrkyllinen suudelma,
huuliani koskettaa.
Silti se oli kuin unelma,
jota en tahdo unohtaa.

Enkä myöskään unohda.
vaikka lakkaankin hengittämästä.

Luisevat sormet
tarttuvat kädestäni kiinni,
johdattaen minut
pimeille poluille,
jossa ei tunneta valoa.

Kuiskaava ääni
surullisia lauluja laulaa.

Kiillottomat kyyneleet,
poskiani pitkin virtaa.

Painan pääni varovaisesti
mustan verhoiltuun syliin.

Nuo luisevat sormet,
hiuksiini upottautuu.

Pitsireunuksinen
musta huivi,
silmilleni sidotaan.

Kuoleman kylmät huulet,
huuliani varovasti suutelee.

Joku varmasti kosketti nenänpäätäni,
ennen kuin vaivuin uneen,
josta en enää herää

Ehkäpä nyt,
näen ne enkelit..

"Perhosen taikoi
suunsa eteen,
vaietakseen kokonaan.

Otti maasta
kuolleita syksynlehtiä,
hivellen niillä ihoansa.

Kasvatti selkäänsä
lähes lentokyvyttömät,
rikkonaiset perhosensiivet.

Lensi pois
ikuisuuteen,
murehtien pelkuruuttaan
kohdata elämäänsä."

Ahdistava tunne rinnassa,
ristiriitaiset ajatukset mielen perukoilla
työntämässä heikkoa maailmaan,
johon tämä on liian herkkä.

Kadotettu viattomuus,
särjetty, tuhottu kokonaisuus,
kasvoille piirtyvän hymyn takana
kipua liian paljon kestettäväksi.

Maailmankuva sirpaleina,
elämänilo kadotettuna tuhansiin lauseisiin,
paniikinomainen tarve saada läheisyyttä
jotta happi ei lopu kesken.

Hajalla omien ajatustensa kanssa,
sirpaleita sirpaleiden jälkeen
romuttamassa hukassa olevan
unelmat,
tunteet,
ja minäkuvan.


Maybe I'm not destined to be happy.

~~~~

Katkeroitunut ihminen,
pelokas ihmismieli nurkkaan ajettuna,
vailla tietoa määränpäästä.

Oman onnensa hukanneena,
tulevaisuuden avaimet kadonneet,
ei kulkija löydä polkuaan.

Mahdollisuuksia, tilaisuuksia
pieni kykenemätön tekemään,
niin suuria päätöksiä.

Halu sulkea pois kaikki,
painautua piiloon maailmalta,
niin vahvana
ettei hentoinen sydän
kykene kuin antautumaan.

Maailma rikkoo
sirpaleiksi, palasiksi,
horjuttaa herkän sisintä.


Voisipa edes päiväksi käpertyä lämpimään syliin.

~~~~

Annettu kuva kokonaisuudesta
maskin taakse kätketty aitous,
näytelty saippuaooppera
virheistä luotuine verhoineen.

Näyttämö,
totuus valheellisilla kasvoilla
sokea kykenemätön näkemään
kyyneleitä pehmoisilla poskilla.

Encore
elämässämme ainutlaatuisena,
rajatut mahdollisuudet
tunteiden katkeamattomassa virrassa.

Kolme kaunista sanaa,
sydämet välittämistä huutaen
kivun iskeytyessä
päin kasvoja hattarapilvessä.


Without any love you're not welcome

Mulla on pakkomielle.

Sinä.

Mä en voi elää sun kanssa,
mutta en voi elää ilman suakaan.

Mä en halua ja sittenkin haluan lopettaa
tän jatkuvan kierteen.

Mä en jaksa enää,
mutta jaksan silti..

Oon riippuvainen susta,
niinkuin alkoholisti viinasta
ja tupakoitsija tupakasta.

Jätä mut rauhaan,
anna mun mennä.

Mene itse
helvetin kusipää.


*huokaus*

~~~~~

En tunne sinua.

Olet muukalainen minun peilissäni,
Tahra vaatteissani ja
Törky sanoissani.

Sinun kätesi minun vaatteissani
tekee pahoja minun käsilleni.
Minuun käsiini sattuu.

Minä olen voimaton
Olen aivan haluton jatkamaan

Olen turtunut
Ainoana ystävänäni yksinäisyyteen
kuoleva irstas sielu

Jalkani eivät enää kanna
Minun enkelini kuoli viinaan
ja rakkaani itsetuhoisuuteen

Minun elämäni ei ole
ollut parasta aikaani

Minun kuolemani on.

~~~~~

Olen menettänyt sanat joilla laulaa näiden päivien tyhjään kaikuun..

~~~~~

Ulkona on helppo hengittää
ja nähdä pimeys
ja tähdet
ja kaikki

Sinne menen piiloon
aina joskus
kun sydän on viimeisillään
eikä virtoja
pysäytä mikään

Emme me ole yksi
tai sama
mutta sinä olet minä
ja minä olen sinä

se on sydämen yhteys

enkä minä silloin näe
kuin tähdet
ja tien
selkeänä

kun olet,
ei minulta
mitään puutu

~~~~~

dääääm, ku osaa olla otsalohko sekaisin..


Olen hellä ja ilkeä,
salliva mutta mustasukkainen
siveellinen ja kevytmielinen

Olen Tyttö ja Nainen
sinisilmäinen mutta tarkka
utuinen viiva sumentaa ajatukseni

Minusta ei koskaan tule kuin
turhaa murhetta

Osaan kaikkea vain puoleksi

Silloin tällöin
minäkin pudotan lehteni
ja jäljelle jää vain alaston runko

Minä olen tämä
tämä olen minä

siitä olen jo lähes varma.

On niin paljon asioita,
joita en ymmärrä.

Ja niin paljon asioita,
joita en haluaisi
ymmärtää.

~~~

Parisuhdeterapiaa ?

Viidesti sanottu
kahdesti kuiskattu
KUUNTELE MINUA

Älä sano että sinä et usko
että minä en usko
usko minä uskon
Sinä uskot ja minä uskon
yhtälailla
usko jo !!


Vittu menikö perille ?!

~~~

Taitaa olla taas haaskalintuja liikenteessä,
kheh..
¨
Haulikolle käytttöä ! =D

Ammattiajolupia ollaaan ;D läpi meni ! :)

nytte huristellaan sitte isin tilataksilla.. ::D

..lissää rahhaaa ;)

kohta minä voin ostaa sen oikeen ferrarin ;:D !!!

Rakkaus ei ole toinen toisensa tuijottamista silmiin,
vaan katsomista yhdessä eteenpäin samaan suuntaan.



Rakkaus on ainoa, joka kasvaa, kun sitä tuhlataan



Ainoa tapa levittää onnellisuutta on jakaa se jonkun kanssa.



Elämän ylin onni on varmuus siitä,
että sinua rakastetaan sinun itsesi takia
- tai tarkemmin sanottuna, itsestäsi huolimatta



Rakkaus on ennen kaikkea ihmisen lahja toiselle



Jokainen onnellinen avioliitto edellyttää kuutta asiaa:
ensimmäinen on usko ja ne viisi muuta ovat luottamus.



Hymy on ikkuna, josta näkee, että sydän on kotona



Rakkaus on kaunis lintu, joka kaipaa vangitsemista,
muttei haavoittamista.



Niin kuin sormus,
sydän vaihtaa omistajaa,
niin kuin tuuli,
rakkaus pois myrskypilvet ajaa.



Kaipaus on kuin kaivo, jonka veden näkee,
mutta ei ylety juomaan.



Maailman parhaita ja kauneimpia asioita ei voi nähdä,
eikä koskettaa. Ne täytyy tuntea sydämellä.



Onnella on kolme edellytystä:
jotain tekemistä,
joku joka rakastaa
ja jotain mitä toivoa.




Rakkauteen ei ole muuta rohtoa, kuin rakastaa




Onni ei tule etsien, vaan eläen.




Aina on jotain rakastamisen arvoista.
Jos et ole oppinut sitä, et ole oppinut mitään.




Aika on liian hidas odottaville
liian joutuisa pelkääville
liian pitkä murheellisille
liian lyhyt riemuitseville
mutta rakastaville
rakastaville aika on ikuisuutta.



Epäkypsä rakkaus sanoo:
rakastan sinua, koska tarvitsen sinua.
Kypsä rakkaus sanoo:
tarvitsen sinua, koska rakastan sinua




Illalla jätän oven valmiiksi auki, odotan häntä:
hän sanoi tulevansa uneen minua tapaamaan.




Puhutaan, mitä puhutaan, mutta on sitä sellaistakin rakkautta,
joka kestää kaikki koetukset. Uskollista, järkkymätöntä,
läpi elämän jatkuvaa. Se on itserakkautta.




Ihminen rakastaa suunnattomasti itseään, eikä kuitenkaan kestä yksinoloa.




Työskentele kuin eläisit ikuisesti, rakasta kuin kuolisit huomenna.




Olet nuori ja minä rakastan vain sinua.
Vanhenet, ja minä vain rakastan sinua.
Olet vanha ja vain minä rakastan sinua.




Rakkaus, kuten kyynelkin, tulee ensin silmään ja putoaa sitten rinnalle.




Yksi tärkeimmistä matkoista, mitä ihminen voi tehdä,
on mennä toista puolitiehen vastaan.




Onnen kahle kultainen, lämmin loiste rakkauden.
Ihanin tunne ihmisen, sydän on löytänyt sydämen.




Rakkauden ensi huokaisu on järjen viimeinen.
-Antoine Bret




Luoja miten kaunis sinä olitkaan tänä iltana puhelimessa.
-Sacha Guitry




Avioliitto on kuin aivastus: tulon kyllä huomaa muttei pysty pidättämään.
Ven. sananlasku




Avioliiton solmiminen on toimitus,
jossa pujotetaan naiselle rengas sormeen ja miehelle nenään.
Herbert Spencer




Tapa on rakkauden vaarallisin vihamies.




Rakkaus
Rakkaus on pitkämielinen. Rakkaus on lempeä.
Rakkaus ei kadehdi. Rakkaus ei kerskaa. Rakkaus ei pöyhkeile.
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti. Rakkaus ei etsi omaansa.
Rakkaus ei katkeroidu. Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Rakkaus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
Kaikki se peittää. Kaikki se uskoo. Kaikki se toivoo. Kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt Usko, Toivo ja Rakkaus, nämä kolme ;
mutta suurin niistä on Rakkaus.




Vaikka ulkona sataisi puukkoja,
Tulen antamaan sinulle suukkoja.
Vaikka yö olisi pikimusta,
Et jää vaille rutistusta.
-Uppo-Nalle-




Rakastakaa toinen toisianne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin meri
teidän sielujenne rantojen välillä.
Täyttäkää toistenne juoma-astiat,
mutta älkää juoko vain yhdestä astiasta.
Jakakaa leipänne, mutta älkää syökö vain yhtä leipää.
Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloiset,
mutta olkoon kukin teistä yksin.
Juuri niin kuin luutun kielet ovat yksin,
vaikka ne värisevät samaa sävelmää.
Antakaa sydämenne toisillenne,
mutta älkää omistako,
sillä vain elämä voi sulkea sydämen käteensä.
Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin,
sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa.




Silitti hiljaa enkelin siipi, kauneinta kaikista käytti.
Onnen ovesta sisään hiipi, todeksi toiveet täytti.




Päivänä jonain, kuka ties,
En minäkään ole poikamies.
Ei voi olla vika, ei harha, ei erhe,
Jos nallella tällä on pikkuinen perhe.
-Uppo-Nalle-





Älä valitse rakkaudessa sitä jonka kanssa pystyt
elämään; valitse se jota ilman et voi elää.

Minä huudan kurkkuni tyhjäksi,
asiat joista kukaan ei ole kuullut.

Eikä tarvitse kuullakkaan.

Huudan ne hiljaisuudelle,
seinille jotka loistavat pimeyden mustaa
valoa, mutta se ei tuota minussa
pelkoa.

Kissa raapii ovea, maukuu surullisemmin
kuin koskaan ennen.

Luut kalisevat toisiaan vasten,
lihakset haurastuvat päivä päivältä.

Minä haluan sanoa että voimat loppuvat,
mutta minä en jaksa,
minä en kehtaa.

Väittäkää minulle, että kyyneleeni ovat
onnen kyyneleitä,
että tämä säälittävä kipu tuo onnea.

Minä uskon teitä.

~~~~

Sano kannattaako riskeerata.
Sano onko se sen arvoista.

Pallo on minulla,
johdot ovat käsissäni.
Mistä minä tietäisin,
mitä niillä tulee tehdä.

Turha jauhaa paskaa,
turha jaaritella.
Se ei johda mihinkään.
On olemassa helpompiakin teitä,
kun vain lakkaisi aina astumasta harhaan.

Haluan antaa asioiden olla,
siirtää vastuun muille.
Asiat ratkeavat itsestään,
tarpeeksi kauan kun odottaa.

Voisin yrittää heittää pallon koriin,
mutta en kestä epäonnistumisia.
Perfektionistina olo ei ole helppoa,
kaikki päättyy aina katkeruuteen.

Parempi olla riskeeraamatta,
parempi jatkaa eteenpäin.
Mikään ei ole sen arvoista,
että kannattaisi heittäytyä,
antautua virran vietäväksi.
Aina on olemassa mahdollisuus,
ettei pysykään pinnalla.

~~~~

Silloin luulin, että epäonnistumisien jälkeen
on pakko onnistua.

Nyt alan parantua luulotaudista.

~~~~

Juu, sit joku öttimönkiäinen vissiin oli tullu huppelissa kottiin ja yrittäny tehä ruokaa..

*hohhoijjaa*

Lemmenkipeitä, sairaita
puluja pörisee
milloin missäkin
Ne juoruaa
milloin mistäkin
Ne haluaa
milloin mitäkin

Pörinä pulut
pelaavat pokeria
pelaavat paskaa
pelaavat valepaskaa
koska ne
valheita osaa kasvattaa

Niillon halut
ongittu taivaasta
ja perkeleen juurelta

Piraijoiden kanssa
ne hengaa
ja kasvattavat
pikku piruja, enkeleitä

Pörinäpulut laittoivat
hattivatit häkkeihin
ja niistä saivat
oman voimalaitoksen

Pörinäpulut
ne lemmenkipeät
naivat piraijat
vaikka kottaraiset
he
olisivat halunneet

Kun elämä heittelee ja
minä en jaksa
Tulen luoksesi ja
löydän rauhansataman
Paikan
jossa voin levätä
Tiedän sinä välität
jos minulla on pahaolla
Annat lohtua
elämän kolhimalle
jo läsnä olollasi
Rauhoitat myrskyävän mieleni
hiljaisilla sanoillasi
kuuntelet
kun haluan puhua
asioista
jotka vaivaavat mieltäni
Pidät kiinni
jos sitä pyydän
Annat elämän uskoa
sitä tarvitsevalle
Ja vielä ihmettelet
miksi rakastan sinua.