~ Tavalla tai toisella mä pääsen tästä tilanteesta ylitsepääsemättömästä,
mul on helvetisti vihaa varastossa,
tuntuu,
että paine kasvaa takaraivossa,
kuka ottaa vastuun jos mun pää hajoo,
mun faijaa ei kiinnosta ja muita ei oo,
kaikki on lopussa,
mä en kestä tätä enää,
tää tulee loppuun,
en pysty perääntymään.
joku varmaan miettii,
mitä mä pelkään,
ne ei tiedä kuka mä oon,
ei ne siit piittaa,
hiljainen on helppo niittaa.
Mä en lopeta,
en anna sille anteeks,
pitäis vähän miettii kenet ottaa kiusan kohteeks,
ne repii mua pois ja huutaa päin naamaa "mitä sä teet, mikä sua vaivaa",
mä en kuule niitä,
kaikki on nyt lopussa,
se oli liikaa,
sitä jatku liian pitkään,
nyt tähän elämään ei auta keinot mitkään. ~