IRC-Galleria

Savua mun kasvoilla,
annan sen tavoitella mun huulia.
En edes yritä väistellä nuolia.

Ei huolia.

Ei murheita, ei huonoja puolia.
Tässä on sulle
huono kuulija,
huomionkipeä takkutukka.
Mutta kaikin puolin aivan mahtava.

Ei ikinä turhan vakava,
kärsinyt, mutta naurava.
Näyttelijä mahtava.

Maistiaisia jaossa!
Ota toki, kyllä saat myös palana!
Hintana sydän palava.
Tyttöhän on tyhmä kuin jalava,
mutta maistuva.
Suussa sulava.

Ei huolia, ei murheita.

Ota haavelijia,
liikaa vaativa,
kuvitelmissaan seikkailija.

Liian helposti ihastuva.
Tänäänkin taisin rakastua.

Voi, oi voi.
Mutta mitäpä tuosta.
Sillä enää ei saa tulla yhtään
huolia, ei murheita.
Ne tapetaan kuristamalla.
Heti paikalla!
Haha ha ha.

Ota tyttö, joka tanssii aamuun
asti, tyttö voi tanssia
myös kanssasi,
mutta pidähän se pilli aina
mukanasi.
Anna tahti ja olen hallussasi.

Olisi aina hauskaa,
ei huolia, ei murheita.
Et tarvitse tunteita vakavia.

Tämä tyttö on jo ihan pihalla.
Helppo nakki, marionetti.
..olisinpa edes hetken sun tähti.

Poltan tupakan loppuun,
olen niin rakastunut tähän savuun.

Milloinkohan mä saisin mun elämän haltuun?

Hei kuuntelehan itseäsi,
luuletko että mä haluan olla
vielä sun ystäväsi.

Tee mulle kuule palvelus,
unohda mut ja hukuttaudu.
Hukuttaudu kaikkeen siihen paskaan,
mitä oot mulle syöttänyt
muiden kanssa kilpaa.
Oi kyllä, mä tuhoan tätä
siltaa ja kiroan syvästi sitä
iltaa,
jolloin mun piti tavata sut.
Alkaa jo pikkuhiljaa tulla yli
noi sun jutut.

Hei, pois tämä musta,
pois se miten mä tuhlasin aikaa
uneksien susta.
Pois tosiaan tämä musta,
pois susta !
Musta ja susta
alkaa aika olla lopussa.

Anna mä lasken vielä kymmeneen,
haluan vaan nähdä sun ilmeen,
kun sä vihdoin tajuut, et nyt mä meen.

Hyvästi ja painu hevonkuuseen.

Tähtien alla
ajattelen
sinua
meitä

kun menetin sinut
jokin minustakin menehtyi
sen tajuan vasta nyt

olisiko minusta tullut jotain parempaa
kuin mitä nyt olen
olisinko rakastanut enemmän
tuntenut enemmän
ollut enemmän itseni kuin mitä olen nyt
jos sinä olisit sittenkin jäänyt?

Tänä yönä
näiden samojen tähtien tuikkeessa
tähtien, joiden alla me seisoimme yhdessä
Tänä yönä
kun sinä olet jo valovuosien päässä minusta
minä ajattelen

olisinko minä nyt ehjä
jos olisit jaksanut rakastaa minua
enemmän kuin pari päivää viikossa
ja jos minä olisin sen hyväksynyt
ehdoitta
ja vain kaikesta huolimatta sinua rakastaen?

Minulla on HAME päällä :o mitä vittua.. ?! :D:DD:D

minä oon tullu kippeeks..
(en ikinä pie hammeita yleisillä paikoilla)

astetta kuumempi on ollu vaan täällä töissä olla nytten kun on hyvät kelit :)

..mutta tällekin on selitys..

..Jeap, illalla sitten oli käyny perinteiset "ylläriunet",
eli aamulla seittemän jälkeen heräsin sohvalta "oho, nukahin" ja menin kattomaan kelloo ..

Meinasin lentää perseelleni, ku tajusin että nythän on piru vie aamu =D

Helevetinmoista kyytiä pompin suihkuun, :D

sitten en löytäny mitään vaatteita, kaikki oli koneeseen menossa,
niin tempasin sitten ensimmäisenä tämän päälle :D

On tullu nuilta työmuurahaisilta (raksamiehiltä) näin aamusta aikaslailla paljon palautetta.. -.-

On se vissiin niistäkin kummahomma.. :D

En näytä kuulema samalta tytöltä, nyt oon enemmän prinsessan näkönen :D

justiinsa juu.. :D

mitenhän minä tämän päivän kestän taas täällä..? :o

emt.

jeah, töitten jälkeen lähen kattelemmaan vehmersalmen maisemia pyörän kyyvistä,
päätin niin,
pakko päästä maisemia kattomaan <3
ne on niiiiin ihanat siellä <3

paitsi että minun tuurilla alkaa sataa vettä.. :/

pääsis edes hetkeks taas pois täältä ja saa olla ajattelematta mittään..

niiin, ei tarviis ajatella mittään.

Vuori on valloitettu,
sinut on poltettu pallopelissä,
tikkusi on laudalta pudotettu,
sinut hyppynaruusi hirtettiin.
Autosi osat
irrotettiin,renkaat vielä
puhkottiin.

Tikulla silmään ja kirveestä
päähän, tuollaisille
eläjille sakset rintaan
ja selkäsauna
isän kädestä
tukkapölly äitisi puolesta
siskosi revitty Dingon juliste
on sinun kättesi jäljiltä.

Veljesi kaipaama kahvikuppi
säpäleinä tiskialtaassa
tuhansina muruina,
roskiksessa on
mun runokirjat niiltä sivut
irrotit, sadistisesti kidutit

Sinä tyhmä tyhmä tyhmä poika
selkääsi sietäisit
Sinä tyhmä tyhmä tyhmä kakara
Ansaitset kunnon opetuksen
Saat kohta sakinhivutuksen
ilmiömäinen riiviö
sinä ilkeämielinen
pikku paskiainen

Tuollaiset eläjät hakataan
niiden henki tukahdutetaan
isomummon perintölakanaan
Saat elämäsi selkäsaunan
Sorkkaraudasta päähän
Ikinä unohda et sitä päivää
kun navetan takana tavataan.


Toisinaan vituttaa enemmän kun laki sallii.

Suhdekelvoton ihminen
saa esiin toisesta aina
kaikki huonoimmatkin puolet,
tahtomattaan tallaa alleen
heikomman.

Suhdekelvoton ihminen
elää menneisyydessä
tuntemiaan pettymyksiä,
ei osaa päästää irti
vaan hukuttaa lokaansa
uhrin toisensa jälkeen.

Suhdekelvoton ihminen
ei uskalla antaa itsestään,
kaikkea sydämestään.
Ruumiinsa jakaa
viiten osaan,
neljä mulle, yksi sulle.

Suhdekelvoton ihminen
ajaa toisen mielen hulluksi,
itsensäkin siinä sivussa.
Umpikujassa
väkinäisesti hymyillen,
luvaten itselleen
ei koskaan enää.

Mutta jos kuitenkin
sinä olisit sellainen.
Saisit unohtamaan,
saisit luottamaan,
saisit rakastamaan,
minut olemaan kelvollinen.

Vai olenko minä vain suhdekelvoton ihminen?

Elikkäs nyt on lyöty Lapin reissu lukkoon ..

Elikkäs siis reilun 2viikon päästä pitäs jaksaa istua pyörän kyydissä 850km suuntaansa..

huuhhhuh :D

Miten lie perse kestää ? :D:D

Suunnilleen viikko meneekin siellä sitten,
ihana päästä pois kuopiosta :) <3

Odotan oikein innolla niitä maisemia. :)

Kamera täytyy napata mukaan ;)

Niin, että osasinpa sen verran suunnitella eteenpäin..

Tulihan tuota jo kuukaus emmittyä, että liekkö lähtis..

10min sitten päätin, :D

trintin, vielä reilu kolome tuntia töitä, oujee..

sitte vois painua suoraan nukkumaan, aivan loistava idea.

eipähän tarvii miettiä.

hmm.

jea.

Enemmän kuin tähdet rakastavat taivasta
minä rakastan sinua

enemmän kuin meri tarvitsee aaltojaan
näyttääkseen elävältä
minä tarvitsen sinua

enemmän kuin kuu tarvitsee ihmisen mielikuvitusta
tekemään siitä juustoa
minä tarvitsen sinua
tekemään minusta
jotain muuta kuin
mielikuvitusta

enemmän kuin tuulen nappaama hiekanjyvä
kaipaa takaisin aavikolle lajitoveriensa seuraan
enemmän minä kaipaan sinua

enemmän kuin runo kaipaa kirjoittajaa
voidakseen tulla olemaan
enemmän minä kaipaan sinua lukemaan minua
voidakseni pysyä olemassa

enemmän kuin Aurinko kaipaa Maata
jotta se voisi lämmittää ja helliä sitä
enemmän minä kaipaan sinua kainalooni

enemmän kuin sateenvarjo toivoo sadetta
tai edes yhtä vaivaista sadepisaraa
sen pintaa koskettamaan,
ettei ihminen jättäisi sitä yksin
hyödyttömänä vaatehyllylle lojumaan,
enemmän minä toivon
kaatosadetta ja sinut
sinne sateen keskelle
hymyilemään minulle

sinä kuitenkin pelkäät minua:
tähtiä, merta, kuuta, aurinkoa,
sateenvarjoja ja tätä runoa,
jopa yhtä vaivaista hiekanjyvää sinä pelkäät
kaikkea kaunista sinä pelkäät
ja siksi epäilenkin että minua enemmän
taidat pelätä jopa itseäsi
sillä sinä olet kaikki kaunis

sinä pelkäät ettet tiedä mitä elämältäsi haluat
pelkäät kenties ettet saa mitä haluat
tai ettet halua sitä mitä saat
siksi sinä minuakin pelkäät
et tiedä mitä olen sinulle

sen kuitenkin tahdon sanoa sinulle
että lakatakseen pelkäämästä itseään
ihminen tarvitsee toista ihmistä
sanomaan hänelle, että pelko on turhaa
yksin sellaisen pelon voittaminen ei koskaan onnistu
ja voi, miten minä niin haluaisin olla
sinulle se ihminen,

sillä enemmän kuin kyynel kaipaa poskea
voidakseen vieriä vapaana edes pienen matkaa
enemmän poski kaipaa kättä
pyyhkimään sen kyyneleen pois.

Eilisiltana opin viimein valehtelemaan itselleni
että elämässä on järkeä vaikkei olisikaan onnellinen
se on valhe ja tiedän sen, mutta se on myös
ainoa keino selviytyä tässä tilanteessa

joskus kuitenkin tulee vastaan päivä
jona en enää kykene valehtelemaan itselleni
siihen saattaa mennä päiviä tai vuosia
enkä tiedä koska se päivä tulee eteen
mutta joskus se vielä tulee, siitä olen varma
silloin en tiedä mitä tapahtuu
kenties lähden lopullisesti pois

siihen asti vain toivon, että minusta sittenkin
tulisi vielä onnellinen
ja saisin takaisin sen ihanan elämän
jota sain maistaa pienen hetken
viime syksynä.

sinä olet ollut sekunnin
ja toisen, ja kuitenkin aina
kun minäkin, ja aiemmin,
olet saanut luvan vain puolikkaaseen
mutta ottanut kokonaisen, kaikella tunteella
valloittanut yhden sydämen, niinkuin
Troija valloitettiin miljoona kertaa
puuhevosin

sinä sanoit, että minäkin voisin
kiivetä pilvien yli, tai
matkustaa laivojen kansilla
aaltojen heitellessä vatsaani valtamereltä toiselle
suolan piirtäessä minut uudestaan

sinä maalaat minulle kuvia, joissa
on muutakin kuin mustaa ja loputtomuutta
mutta sinä olet liian hyvää ollaksesi totta
niinkuin kuvasikin
ainoa totuus on minulle kylmää ja pimeää
ei ole sinua

ei ole maailmaa jonka ympäri mennä
kahdeksassakymmenessä päivässä
ei yhtään ihmistä jolle kertoa, kuinka
sydän on ikuisesti lukossa