IRC-Galleria

Aamu alkaa sarastaa
Valo tunkeutuu huoneeseeni
Raotan silmiäni hieman
Pitäisi nousta ylös, olen jo myöhässäkin
Taas pitäisi olla menossa...
... ja taas tuntuu näin pahalta...

~~~~

Ehkä elämän pahuus piilee siinä
että itse on loppujen lopuksi
kaikkeen syyllinen

Ja voi kun löytäisin
jonkun
jota syyttää

etteivät kaikki polut johtaisi aina itseeni


Morkkis, mutta kyllä tämä tästä..

~~~~

Pyydän anteeksi
tunnevammaisuuttani
Sitä, etten osaa
surra kanssasi

Pyydän anteeksi
suorasanaisuuttani
Sitä, ettei minulla ole tapana
peitellä tunteitani

Pyydän anteeksi
olemassaoloani
Sitä, että en ole kykenevä
muuttamaan itseäni

Toisaalta,
minulla ei taaskaan ole mitään,
mitä TODELLA pyytää anteeksi

~~~~

Kyynel vierii pitkin poskea
Se on vain vettä
Miksi siitä aina puhutaan

Miten se eroaa muista
Vain pisara
Kuin aamukaste

Ei se ole se suolakaan
Onhan sitä meressäkin
Mikä siinä on

Mikä erottaa kyyneleet muusta vedestä

-

Se on se suru
Se tunne, joka ne synnyttää
Se ne erottaa

~~~~

Hiljaa,
et sinä lähde tuulen mukana,
kuten enkelit.

Rakkaasi halkeilee,
murtuu pala palalta,
kuin lasimaljakko,
joka nuolee lattian kovaa kehoa.

Onko sinun parempi lähteä,
jättää hänet itkemään
itsensä kuolemaan?

Kevät, talven raiskaamana.
Linnun laulut särkyvät päivittäisessä
yön pimeydessä.

Ystäväsi murtuu,
hitaasti lohkeilee
kuivana saviruukkuna,
joka ottaa suudelmia auringolta vastaan.

Käännätkö selkäsi,
jätät hänet vuotamaan kuiviin?

Rakkaimpasi,
kummituksina pääsi sisällä,
omista siirroistasi elämäsi pelissä.

Se oli sinun siirtosi,
sinä epäröit,
epäröit viimeisen kerran..

~~~~~

SADUSSA JA TODELLISUUDESSA

Omenapuun kukat täysissä voimissaan.
Minä rakentelen tyynylinnoja.
Sinä poimit kultahiutaleita koivuista.
Hän peilailee kristallin hohteiseen veteen.
Te istutatte satiini sireenin puita.
He ompelevat silkki sukkia.
-Me, elämme sadussa.

Kuolleet lehdet haravoituna kasaan.
Minä rakennan vankilani porttia.
Sinä poimit suolahiutaleita samppanjasta.
Hän yrittää rikkoa umpijäätä.
Te kasvatatte katkerat katajat.
He punovat piikki mattoja.
-Me, elämme todellisuudessa

*huoh*

Huomenta vaan teillekin..
prkle.

*huoh*

kait se pitää duunista lähteä potemaan tylsyyttä..

yksinäisyyttä.

jotain.

vittu en tiedä..

kaitpa tuo ikävältä hieman tuntuu,
mutta antaapa tuntua.

Ei mulla ole montaa miestä ollut
Kun oon vähän vaikee ja hieman ehkä itsekäs
Monesti mä olen sitä pohdiskellut
Hitossa kun täytyy olla niin ärhäkäs
Onko luonne vika vai tarkoitus
Tämä väsymättä piinaavaa tarkoitus
Enkä usko enää ollenkaa
Että koskaan, elää toisin

Kissa kuumalla katolla
On mun silmäni valossa
Taas kun pimeillä kujilla
Omilla luvilla
Kulkea saan
Olen kissa kuumalla katolla
On mun talossa toivoa
Taas kun sinua katselen
Tästä mä makselen hintaa

Onko luonne vika vai tarkoitus
Kun puuttu hauli ja tarkennus
Enkä usko enää ollenkaa
Että mielen kuvat kirkastuvat

Kadut on allani nyt kaventuneet
Liekö nöyräksi naisensa saanut
Tuskin virheeni korjaantuneet
Vaikka tulessa olenkin maannut
Etkö nää
Oppia en tahdo yhtään
Enempää

Kissa kuumalla katolla
On mun silmäni valossa
Taas kun pimeillä kujilla
Omilla luvilla
Kulkea saan
Olen kissa kuumalla katolla
On mun silmäni valossa
Taas kun pimeillä kujilla
Omilla luvilla
Kulkea saan
Olen kissa kuumalla katolla
On mun talossa toivoa
Taas kun sua katselen
Tästä mä makselen hintaa

auringonvalo sai sinut näyttämään entistäkin
kauniimmalta herätessäsi hymyilit minulle
piirsin sormellani selkääsi sydämen suutelin
solisluitasi kuiskin rakastan sinua rakastan sinua
ja kevyesti sinä nostit minut huulillesi,
suutelit pitkään huuliani hymykuoppiani kaulaani poskeani
ja minä rakastin sinua voi helvetti miten rakastinkaan

nukahdimme iho ihossa kiinni, toisiimme kietoutuneina
kuten sinä teet muidenkin kanssa, muidenkin jotka sinua
rakastavat tiedäthän, mutta silti sinä
kuljetit kättäsi ihollani kosketit kylkiluihini ja
minä suutelin jokaista selkänikamaasi erikseen, hengitimme
samaa kohmeista ilmaa keuhkoihimme,
voi helvetti miten saitkaan minusta niin suuren osan.

aamulla sinä olit poissa, tupakat loppuivat ja kyyneleet
tekivät liian kipeää, viesteihin ei tule vastauksia ja
kun herään älä itke nämä eivät ole jäähyväiset,
ja lopulta tulet takaisin,
niin helvetin monen kaivatun yön jälkeen niin monen
itketyn aamun ja yksinäisen päivän jälkeen, sinä avaat
oven omilla avaimillasi ja suutelet minua,
aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut olethan aina ollut
siinä mehän olemme aina olleet kuin ainoita maailmassa kenties
ja mehän olemme olleet ne keitä ei voi erottaa eikö niin kulta

ja sinä tuot minulle tupakkaa jota polttaessa savurenkaat muuttuvat
sydämiksi, sinä suutelet minua pidempään kuin koskaan sillä olethan
sinä minun olethan sillä kun lantioluusi koskettavat omiani ja kun
kosketan sinua niin että värähdät unessasi niin mikä voisi olla
kauniimpaa kuin se että toisen voi omistaa kokonaan

koska onhan hetkiä, jolloin ranteesi kiertyvät omiini ja nilkkasi
sotkeutuu minun nilkkoihini, jolloin kylkiluuni painautuvat vatsasi
päälle ja minä voisin itkeä rakkaudesta voi helvetti miten olenkaan
kaivannut näitä öitä joina ei tarvitse mennä nukkumaan ilman
lukemattomia suudelmia yksinäisiä öitä kyyneleitä jotka tippuu
yksi kerrallaan pois pois pois voi kulta ethän lähde enään

auringonvalo paistaa silmäripsiini ja sinä suutelet minua vaikka
minähän olen vielä unessa, tell me baby that you are true mutta
kun herään olen jälleen yksin, sinusta on jäljellä vain painautumat
vaaleansinisissä lakanoissa, niissä joissa vietimme yhdessä öitä

kai sä tiedät että täällä on sulle sydän josta saat rakkautta
täällä on sulle kädet jotka pitää kii täällä on huulet joita voit
suudella täällä on sulle kaikki mitä pystyn antamaan tuu takaisin
jooko kulta tuu vielä kerran pyydän

~~~~~~

koskaan ei sinun pitänyt alistua
peliin jonka keksin
mikä on mennyt meissä vikaan
kun 1-2-3 sattuu vaan

eivät ne tiedä mistä kirjoitan
juoksen keittiöön ja takaisin
otat minut kiinni ja sitten
olemmekin yhtä suurta shakkia

teen siirtoni äänettömästi
sinä et sitä ole oppinut
öisin silität selkää jossa
joku muukin on kättään kuljettanut

sade uppoaa sydämeen
pistää lyömään nyrkillä

jos sinun on liian vaikea olla, mikset lähde pois?


kun sattuu satuttaa.

~~~~~

In my sweetest dreams I'm still with u .. <3 :'(

Sinä olet aurinko
minä olen kuu
sinun valosi lämpöinen minusta heijastuu
tämän kesän päivät ja yöt me taivaita
matkataan
ja joka hetki yhä enemmän toisiimme uskotaan
kun sinuun sukellan et hukuta minua
kun lennät korkealla en kadota sinua
kaikki taiat kesäyön me yhdessä todistetaan ja
joka hetki yhä syvemmin toisimme kietoudutaan

Kesää yhdessä katsellaan nämä hetket taivaissa leijaillaan
kauaksi katoaa kaikki muu
kun aurinko paistaa niin loistaa kuu
ja kaksi kiertolaista rakastuu

Tämä hehkuva maa jonka Aurinko lämmittää
sen lempeä kuutamo aina yöksi viilentää
nämä kesän päivät ja yöt ovat meidän tarinaa
ja joka hetki yhä enemmän toisiimme rakastutaan

Kaunis sinitaivas valkopilvineen (pilvineen) tai yön tumma vaippa
kaikkine tähtineen (tähtineen)
taikovat unelmia joihin yhdessä kurkotetaan
salaisimpiin satuihin sinun kanssasi sukelletaan

Kesää yhdessä katsellaan nämä hetket taivaissa leijaillaan
kauaksi katoaa kaikki muu
kun aurinko paistaa niin loistaa kuu
ja kaksi kiertolaista rakastuu


KIITOS PIIA <3

Suuria sanoja,
liian kovia mun korville.

En tienny mitä menetin
kunnes kerkisin kaivata niin kovaa
että päässä räjähti

unta-kuvittelin

ne valheet ja sadut,
kipu tiskillä.

tunteena paperilla
sanoista sydämeni tunnoton

~~~~

Vereni sinulle vuodatin
huutosi sattuu korviini

Silmissäni kyynel
kohta jo poskelle valuu

Tyhjistä sanoista muodostettu kiljunta
raivo,taisto,raapiminen

Puristaa niin kovasti.

Valheesi eivät auta ketään,
huutosi ei hyödytä,
taisto ei lopeta riitaa,
kyntesikin ovat aina lyhyet ja terävät.

kiiltää peilin lailla
koskee niin kamalasti.

Vuodetkaan eivät takaisin anna ottamaansa.
Suru silmieni liian pohjaton.

~~~~~

Mitä voin tehdä
että saan sinut
huomaamaan
mitä voin sanoa
että saan sinut
huutamaan,
huutamaan kivusta
huutamaan tuskasta
minkä minulle aiheutit
revit minut palasiksi
aina uudelleen
ompelit minut yhteen
keinutit turvallisuuteen
tuhoat sitten henkisesti

vedät töpselini irti seinästä

~~~~

äh , tuskasta taivaisiin on elämän tie.


...?

'

Mitä hittoa minä nytten teeen ..?

Jos minulla olisi kaikki
valta,
kiinnittäisin sinut
tuohon pihaporttiin.
Katselisin kuinka
seisoisit siinä,
hämmentyneenä,
miettien mitä seuraavaksi
keksisin,
vai antaisinko vain olla,
vailla huomiota.
Jos minulla olisi kaikki se valta,
tietäisit... tuntisit,
miltä minusta tuntuu.
Anna minun jo olla.


lievää katkeruutta.

~~~~~

Sinä olet
ikioma nousuhumalani.
Seuraavana aamuna
taas lupaan
ei koskaan

*kheh*

~~~~~

kohmeloajatus..

Sinun hymysi hänelle
kurjuuden maksimointia
krapulaisena päivänä.
Kädet täristen kaadan
keltaista jaffaa
ja mietin kenen sisällä
olit viime yönä.

*huoh*

~~~~

Jos
olisin jotakin aivan muuta.
Jos pyyhkisinkin elämäni
historian,
sulkisin pois
ja lakkaisin olemasta minä.

Etkö ymmärrä....
rakkaus ei sanele ehtoja.

Älä sinäkään...

Väsyneet silmät
tahtomaton olo
haluaisi vain käperyä piiloon
uppoutua
uniin

Puen ylleni
hymyilevät kasvot
suoran ryhdin
ja asenteen

tästäkin tulee vielä hyvä päivä

"Mä tahdon että joku pitää kiinni,
kun mä yritän lentää."

Normaali on kirosana, hyvät ihmiset. Olen kuka olen ja muuksi en muutu, en ainakaan tietoisesti. Pysäkit vaihtelevat paikkojaan, ja minä kuljen niiden perässä vielä kauan.

"Mä tahdon saada ihmiset miettimään asioita ja saada ne tuntemaan jotakin."

Mä tahdon kertoa sulle tarinan. Se ei ole kaunis, mut ei kai kovin rumakaan. Sun täytyy vain osata lukea rivien välistä.

Mielenkiintoisimpia asioita ovat ne, jotka pelottavat eniten.

"Pitää tarttua kiinni hetkeen jossa elää ja vetää täysillä. Koskaan kun ei tiedä, vaikka seuraava päivänä kuolisi. Voisi sanoa että on ainakin elänyt ja nauttinut niin paljon kuin on vain kyennyt."

*huoh* lauseet vaan kiertelee ympäriinsä mun pienessä päässä..

MIKÄ MINÄ OLEN ?

Minä tiedän olevani
peilissä kasvot eivät ole minun
silmissä vain sataa
paperin sirpaleita

Huudan itkeväni sinua
olen särkymätön ellen
itse riko

epätäydellinen

Enemmän tahtoisin
olla se joka uskaltaa
olla tässä ja
kääntää posken

Osaan puhua ilman puhetta

~~~~~

Usein luulen että kuolen
pelkään etten sittenkään
olen olemassa tämän hetken
sitten nukahdan

Haluan koskea järven pintaa
vielä kun haikarat odottavat
lapsi tuodaan ovelle
minä huudan ilman syytä

Olen riippuvainen asioista
joista en tahtoisi
mutta mitä olisi maailma ilman
vihaa ja rakkautta

Hukun savuun unohtaen
voisin olla kuka vain
kun yrittäisin kirjoittaa
edes totta valheista

Runoissa maalattuna
maailman pienin unelma
kuka sen näkee paitsi minä
olen piilossa kirjainten takana

~~~~

Kirjaimissasi katkeruutta
toivoton tapaus
haluaa saamattoman
otuksen lankakerällä

Siellä tiedetään kyllä
mihin kaikki johtaa
kukaan ei uskalla
sanoa sitä vain ääneen

Olisit sinäkin surullinen
kuulisit likaisia huutoja
omasta suustasikin
itkisit iltaisin

Silti haluat vain hänet
kukaan muu ei osaa olla
tarpeen tullen yhtä
hiljaa


Kun haluaa viereensä vain sen yhden ja ainoan.


*huokaus*

Aivan. Niinpäniin.

Tässä sitä aamukahvia hörppiessä mietitään,
miten helvetissä tätä elämää eletään..

Menneisyyteen palattava
eikä ovea saa kiinni
tyttö sinä olet luuseri
pahimmasta päästä

jos voisin kadota ja unohtaa
olisin onnellisempi kuin muut

Kaksi miinus yksi
sattuu enemmän kuin uskookaan
saisin joskus tuntea vähemmän
nähdä enemmän sinusta

Missä täällä on takaovi ?

Mikä minä olen kellekkään sanomaan,
miten täällä eletään ..
Kaikki elävät kuin lehmät pellossa,
mikä minä siihen olen puuttumaan.

Kun kohmeiset sormet kurottavat tukkiakseen henkitorvesi,
sinäkin toivot olevasi ihan missä tahansa muualla.

*huoh* ja sitte ku ottais itestään vielä selvää ..